Lamellihirsistä rakennetun mökin takka lämpenee oman metsän puilla. Kuva: Maria Miklas
Leena Jantunen on ulkoistanut metsänhoitotyöt vakiintuneelle kumppanille ‒ ”Työt tulevat tehdyiksi ajallaan”
Metsän hyvän hoidon voi varmistaa käyttämällä kaikissa hoitotöissä luotettavaa kumppania, katsoo metsänomistaja Leena Jantunen. Suunnittelutöiden lisäksi Jantunen ei tee metsässään mitään itse.Tilaajalle
Musta ja punainen mökin sisustuksessa kertovat Leena Jantusen isän sukujuurista Karjalassa. Kuva: Maria MiklasMetsänomistaja Leena Jantunen katselee kauniin hirsimökin isoista ikkunoista Hämeenlinnan Alajärvelle. Tähän näkymään hän ei kyllästy ikinä.
”Olen viettänyt aikaani tämän järven rannalla lapsesta lähtien. Esimerkiksi tuo mänty uimarannan vieressä on nähnyt jo monta sukupolvea”, Jantunen kertoo.
Alajärvi on kaikille hämeenlinnalaisille tärkeä paikka, sillä järven vesi suodatetaan Ahvenistonharjun läpi kaupunkilaisten juomavedeksi.
Alajärven rannalla sijaitseva kahden hehtaarin metsäinen tontti ja muutaman kilometrin päässä sijaitseva 75 hehtaarin metsäpalsta ovat Jantusen äidin kotitilan maita. Nyt metsät ovat Leena Jantusen ja hänen veljensä Pekka Murosen metsäyhtymän omistuksessa.
Vastuu metsien hoitamisesta on Leenalla, koska hänen veljensä asuu ulkomailla ja viettää kesällä vain pari viikkoa sisarusten yhteisellä mökillä.
Luonnon keskellä
Leena Jantusen virallinen asuinpaikka ja kaupunkikoti on Vantaalla. Hän viettää kuitenkin suurimman osan ajastaan Hämeenlinnan mökillä miesystävänsä, lastensa ja lastenlastensa kanssa. Ja mikä on viettäessä, kun reilut viisi vuotta sitten valmistuneessa lamellihirsimökissä on kaikki mukavuudet.
Näin keväällä lintujen ruokintapaikalla on vipinää. Vähän väliä tiaiset ja muut pikkulinnut pistäytyvät jyväbaarissa. Astiakaapin päällä lepäävät pitkät objektiivit kertovat mökin omistajan luontokuvausharrastuksesta.
”Tänä vuonna tässä on käynyt varpus- ja tuulihaukkakin. Tiaisten määrä vaihtelee vuosittain. Välillä jokin laji katoaa hetkeksi ja toinen tulee tilalle. Kasvilajejakin tulee ja menee. Minä en täysin ymmärrä luontokato-termiä, sillä lajien vaihtelu on normaalia. Luonnosta on totta kai pidettävä huolta, mutta asioiden suurentelu hieman ärsyttää.”
Leena Jantunen
Ikä: 68
Kotikunta: Vantaa
Mökkikunta: Hämeenlinna, viettää yli puolet ajastaan mökillä
Metsät: 77 hehtaaria metsäyhtymänä veljen kanssa vuodesta 2012
Harrastukset: käsityöt, valokuvaus, pihan ja puutarhan hoito
Suosikkilintu: kuikka
Vakiintunut metsäkumppani
Hämeenlinnan kaupungin ja Rengon kirkonkylän välissä valtatie 10:n molemmin puolin sijaitsevat metsät siirtyivät sisaruksille heidän äitinsä kuoltua vuonna 2012.
Koko metsäala oli jo silloin hyvin hoidettua, sillä suvun metsiä oli jo pitkään hoitanut sama kumppani eli Metsä Group. Uudet omistajat eivät katsoneet tarpeelliseksi vaihtaa vakiintunutta kumppania. Kaikki puukaupat tehdään Metsä Groupin kanssa, ja samalla yhtiöllä teetetään myös kaikki metsänhoitotyöt.
”Käymme yhteyshenkilön kanssa kerran vuodessa läpi tulevat hoitotarpeet. Usein käymme katsomassa työn alle tulevia palstoja myös paikan päällä. Puukauppojen teon yhteydessä sovitaan aina myös uudistamistöistä”, Jantunen kertoo.
”Kun hoitotyöt on sovittu, voi olla varma, että ne tulevat tehdyksi ajallaan. Olen tyytyväinen siihen, että minulle ilmoitetaan etukäteen, milloin koneet menevät metsään. Joskus käyn katsomassa koneen työskentelyä. Minusta tuntuu, että kuljettajat tykkäävät, kun metsänomistaja käy tervehtimässä ja juttelemassa. Myös harvennusten jälkeen olen aina ollut tyytyväinen korjuujälkeen.”
Suunnittelutöiden lisäksi Jantunen ja hänen veljensä eivät tee metsässä mitään itse.
”Kuokka-aikana olin kerran vanhempieni kanssa istuttamassa. Se oli rankkaa hommaa ja riitti minulle”, Jantunen nauraa.
Metsä Groupin alueellinen metsäasiantuntija on Jantusen mukaan vaihtunut melko tiheästi, mutta yhteistyö kaikkien asiantuntijoiden kanssa on ollut hänen mielestään mukavaa ja sujuvaa.
Leena Jantusella on kokemusta myös metsäteollisuudesta, sillä hänen ensimmäinen kesätyöpaikkansa oli Metsäliiton silloisella vaneritehtaalla Hämeenlinnassa. Metsä Groupilla on Hämeenlinnassa edelleen mekaanista metsäteollisuutta, sillä Rengossa pyörii iso saha, jonne osa Jantusenkin tukkipuista suuntaa.
Veroilmoitus helposti
Eläkkeellä oleva Jantunen on tyytyväinen metsänomistajan töitä helpottaviin digitaalisiin työkaluihin. Hän käyttää säännöllisesti Metsä Groupin Metsäverkko-palvelua. Myös ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma löytyy Metsäverkosta.
”Veroilmoituksen tekokin onnistuu helposti Metsäverkossa. Metsä Group vie tiedot puukauppatilityksistä ja hoitotöistä palveluun, ja veroilmoitus valmistuu käytännössä kahta nappia painamalla. Lisään veroilmoitukseen vain muutamat kulut, kuten tienhoitomaksut ja omat matkakulut”, Jantunen kertoo.
Yhtymän metsissä riittää hoitotöitä melkein joka vuodelle, joten veroilmoitukseen kertyy tapahtumia.
”Olemme oikeastaan jo päässeet tavoitteeseemme, kun metsissä on eri kasvuvaiheessa olevia kuvioita ja hakkuutuloja saadaan lähes vuosittain. Hoitorästejäkään ei ole. Isäni aikana yksi pieni kuvio oli jätetty tarkoituksella käsittelemättä. Se oli aikamoista ryteikköä, ja laitoimme senkin kuntoon.”
Metsäverkko-palvelusta näkee kunkin kuvion hoitotarpeet. Myös veroilmoituksen täyttäminen käy palvelussa käden käänteessä. Kuva: Maria MiklasOppia asiantuntijoilta
Metsänhoito-oppinsa Leena Jantunen on saanut paljolti edesmenneiltä vanhemmiltaan. Kursseja hän ei ole käynyt.
”Kotona puhuttiin paljon metsistä. Olen myös kuunnellut tarkalla korvalla Metsä Groupin asiantuntijoita ja oppinut heiltä paljon, samoin metsää omistavilta tuttaviltani. Metsäkäynnit asiantuntijoiden kanssa ovat todella antoisia.”
Hän siirsi yhtymän metsät muutama vuosi sitten FSC-sertifikaattiin, kun kuuli tästä mahdollisuudesta.
”FSC-sertifikaatin ehdot ja tavoitteet kuulostavat järkeviltä. Palstallamme on muun muassa yksi soistuneeseen järveen pistävä niemi, jonka olisin joka tapauksessa jättänyt käsittelemättä. Samoin on koskemattomia puronvarsia. Haluan säilyttää tietyt kauniit paikat luonnontilaisina. Sertifikaatin edellyttämä viiden prosentin käsittelemätön pinta-ala löytyi aika helposti. FSC-puulle saa hieman paremman hinnan, joten ei ollut mitään syytä jättäytyä FSC:stä pois”, Jantunen perustelee.
Metsien hoidossa hän luottaa jaksottaiseen kasvatukseen.
”Olen avohakkuiden kannattaja, sillä minusta avoin alue on kaunis. Siinä pystyy seuraamaan hyvin, kuinka nopeasti puut kasvavat ja metsä palautuu hiilinieluksi.”
Uudistusalojen maapohjaa Jantunen haluaa käsiteltävän hellävaraisesti.
”On aika rumaa, kun mätäs nostetaan kuopan viereen keoksi. Siksi teetän kaikki muokkaukset kääntömätästyksenä, jolloin kaivettu kuntta pudotetaan kuoppaan ylösalaisin. Silloin metsänpohja säilyy tasaisena.”
Vaikka metsät hoidettaisiin hyvin ja ajallaan, yllätyksiä voi ilmaantua.
”Aikaisempi Metsä Groupin yhteyshenkilömme oli ollut marjastamassa metsissämme ja huomannut kuivuneita mäntyjä. Hän ilmoitti meille havainnostaan, ja kun asiaa tutkittiin, selvisi, että puihin oli iskenyt tyvitervastauti. Oli tehtävä pakkohakkuu. Kyseiselle paikalle istutettiin koivua.”
Toinen, vielä ikävämpi yllätys oli se, kun vuonna 2013 salama sytytti tuleen vanhan, 1950-luvulla rakennetun mökin. Tulipalon jäljet näkyvät edelleen parin pihamännyn rungossa. Tuhoutuneen mökin tilalle nousi kaksi vuotta myöhemmin nykyinen kaunis ja valoisa hirsimökki.
Leena Jantunen on nauttinut koko elämänsä ajan kauniista näkymästä Alajärvelle. Rannan vanha mänty on nähnyt lasten vesileikit sukupolvesta toiseen. Kuva: Maria MiklasMetsäpuhe harmittaa
Leena Jantusen posket alkavat punoittaa, kun hän kuvailee, miltä puheet metsien hiilinielujen ”romahtamisesta” kuulostavat metsänomistajan korviin.
”Metsää omistamattomilla kaupunkilaisilla tuntuu usein olevan paras tietämys siitä, kuinka metsiä pitäisi käsitellä. Se harmittaa ja on vienyt välillä yöunetkin. Hiilinielu ei todellakaan ole romahtanut. Puita pitää nimenomaan välillä hakata, jotta hiilinielut säilyisivät. Vanhat puut eivät ime hiiltä”, Jantunen puuskahtaa.
Toinen asia, mikä Jantusta harmittaa, on peurat.
”Tällä alueella on todella paljon peuroja, ne ovat oikea maanvaiva. Kaikki valkohäntäpeurat voisi minun puolestani hävittää. Ne katkovat kulkiessaan taimien latvoja ja syövät kasvit puutarhasta ja lehdet hedelmäpuista.”
Kun peuroja ja kauriita on paljon, ilmaantuu myös petoja. Muutama vuosi sitten susi pisteli peuran suihinsa mökin viereisellä lahdella.
”Hirvetkin aiheuttavat silloin tällöin tuhoja. Äskettäin esimerkiksi yhden koivikon harvennusta päätettiin siirtää siihen saakka, etteivät hirvet enää ylety katkomaan koivujen latvoja.”
Hämeen metsiin ihastunut ja niiden keskellä kasvanut Leena Jantunen ei ole harkinnut uusien metsäpalstojen hankkimista, vaikka hoitotyöt sujuvatkin nykysysteemillä helposti.
”Eläkeläisellä ei ole mahdollisuutta lähteä metsätilakaupoille. Puukauppatuloja käytän tässä vaiheessa mieluummin mökkilainan maksuun.”
Hyvän metsänhoidon perinnettä Leena Jantunen haluaa siirtää myös seuraaville sukupolville.
”Olen liikkunut lapsenlapsien kanssa näissä metsissä ja toivon, että hekin innostuisivat luonnon seuraamisesta ja metsien vastuullisesta hoitamisesta.”
Leenan vinkit
1. Hanki yhteistyökumppaniksi metsäammattilainen, jonka kanssa on helppoa ja mukavaa asioida. Hyvää kumppania ei kannata vaihtaa.
2. Käy metsässäsi yksin ja asiantuntijan kanssa. Opi tuntemaan metsäsi ja sen ominaispiirteet.
3. Käytä avuksesi digitaalisia työkaluja. Esimerkiksi veroilmoituksen täyttäminen on helppoa, kun hyödyntää valmiita ohjelmia.
4. Älä usko kaikkea, mitä mediassa kirjoitetaan ja puhutaan metsistä, vaan käytä maalaisjärkeä.
5. Seuraa metsäsi kasvua ja kehitystä. Avohakkuilla nopean kehityksen näkee parhaiten.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
