Video: Raskas lumitalvi on silponut puita, harvennuksia tehtävä nyt taiten

Lunta on tänä talvena riittänyt. Varsinkin harventamattomissa tai viime vuosina harvennetuissa metsissä puut ovat kärsineet lumituhoista.

"Lumituhoriski on suuri riukuuntuneilla puilla", metsätalousyrittäjä Matti Äijö näyttää harppoessaan 40–50-vuotiaassa kuusikossa, jossa hän tekee parhaillaan harvennushakkuuta poikansa Aku Äijön kanssa. Luontaisesti syntyneen puuston koko vaihtelee ranteenvahvuisesta tukkipuuhun, ja kasvukamppailussa heikoille jääneitä puita on jo kuollut.

Hyvin suunnitellut ajourat säästävät ylimääräiseltä työltä. Parhaimmillaan ura on läpiajettava niin, ettei kääntöpaikkoja tarvita lainkaan. Kuva: Rami Marjamäki

Latvoihin ja oksiin paakkuuntunut lumi on painanut osaa puista, ja pahimmillaan latva on murtunut lumen painon alla. Äijön hiljattain ostamalla palstalla harvennusta on tehtävä taiten, sillä lumituhoriski on suuri vielä 2–3 vuotta hakkuun jälkeen. Jos puusto otetaan nyt kovin harvaksi ja lumi niistää lähivuosina lisää, lopputulokseksi tulee vajaatuottoinen puusto.

Runkoja on 4 000 kappaletta hehtaarilla, kun metsänhoito-oppien mukaan puusto olisi pitänyt harventaa jo taimikkovaiheessa 2 000 runkoon ja nyt 400–500 runkoon.

"Harvennus olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten", Äijö toteaa. Vuosia ei saa takaisin, joten käyttöön on otettava toisenlaiset konstit.

"Jätämme tämän vähän ylitiheäksi ja teemme myöhemmin vielä toisen harvennuksen."

Myöhemmällä harvennuskerralla voidaan puustosta poistaa vielä mahdollisesti vaurioituneita puita. Toimintatapa on työläs, mutta muulla keinolla hyvään lopputulokseen olisi vaikeaa päästä. Metsurityön vaihtoehto olisi ennakkoraivaus ja koneellinen harvennus, mutta silloin puusto jouduttaisiin ottamaan kerralla selvästi harvemmaksi kuin nyt.

Matti Äijö suunnittelee ajouran linjaa. Uran on oltava riittävän leveä, etteivät rungot tai juurenniskat vaurioidu ajossa. Kuopat ja kumpareet lisäävät korkean lastin tilan tarvetta, hän toteaa. Kuva: Rami Marjamäki

Hankintahakkuun etuna ovat myös kapeammat ajourat kuin metsäkoneella hakattaessa. Metsäkone tarvitsee kuusikoissa 5–8 metrin ajouran, kun Äijön maataloustraktori mahtuu 3,5–5 metriä leveästä käytävästä.

Kulunut talvi on ollut latvojen lumikuormaa lukuun ottamatta täydellinen kuusikon harvennukseen. "Maa on ollut jäässä, lunta riittää ja hakkuutähteillä saa katetuksi hyvän suojan ajouralle. Puunajo ei aiheuta juuristolle vaurioita. Jää suojaa myös kasvamaan jäävien puiden runkoja pintavaurioilta."

Edellisinä lauhoina talvina Äijö joutui purkamaan ja keventämään metsässä kuormia, kun maa petti alta. "Nyt sellaista ongelmaa ei ole ollut."

Kun kevät etenee, Äijö siirtyy kuusikosta mäntyvaltaiselle harvennustyömaalle. "Työ käy joutuisammin, kun lumi alkaa sulaa. Ajourat kuitenkin kantavat vielä pitkään, kun ne on pakkasella ajettu."

Hankintahakkaajan toiveissa onkin, että yöpakkaset jatkavat talvea vielä pitkälle maaliskuuhun.

Lue myös:

UPM joutuu pitkittämään harvennusleimikoiden korjuuaikoja Paperiliiton lakon takia

Venäläisen puun korvaaminen pistää korjuuketjut koville – vaikka puuta Suomessa riittäisi, sen korjaamiseen ja kuljettamiseen tarvitaan kalustoa