• Männyn ja koivun taimet loppunevat keväällä kesken, arvioi taimikasvattaja

    Kuusi menettää asemiaan metsänistutuksessa, mikä johtuu metsien monimuotoisuuskeskustelusta.
    Tilaajalle
    Talven viimeisiä taimia pakattiin tammikuun lopulla. Koivusta on pulaa, samoin männystä, arvelee metsätaimia Kiskossa kasvattava Pekka Uusitalo.
    Talven viimeisiä taimia pakattiin tammikuun lopulla. Koivusta on pulaa, samoin männystä, arvelee metsätaimia Kiskossa kasvattava Pekka Uusitalo. Kuva: Veikko Niittymaa
    Metsä|Metsä
    13.2.202405:00
    Veikko Niittymaa
    Salo

    Metsäpuiden taimia kasvattava Pekka Uusitalo Salon Kiskosta arvelee, että männyn ja koivun taimista tulee niukkuutta keväällä, kun metsänistutukset alkavat. Kuusta riittää, mutta monimuotoisuuskeskustelun edetessä metsänomistajat hakevat vaihtelua istutuksille.

    Taimitilaukset sovitaan yli vuosi etukäteen, ja kasvattajat tuottavat sitä, mitä on sovittu. Vaikeuksia tulee, jos mielialat ja menekki muuttuvat siinä välissä, Uusitalo sanoo.

    Uusitalo on kasvattanut metsätaimia 17 vuotta kotitilallaan.

    ”Pari vuotta pidin lihasikoja, jotta sain kassavirtaa, mutta sen jälkeen eläimistä luovuttiin ja yhdistelmäsikala remontoitiin taimikasvatusta varten.”

    Uusitalo tiesi palaavansa pitämään kotitilaa, kun lähti opiskelemaan maa- ja metsätaloustieteitä Helsinkiin. Muutama vuosi vierähti MTT:n projektitutkijana. Opinnäytetyön hän teki yritysten omistusmuotojen kannattavuudesta.

    Puut-taimitarhaa hoidetaan toiminimellä.

    ”En ole miettinyt yhtiöittämistä. Tulosta pitäisi kertyä aika lailla nykyistä enemmän, jotta se olisi ajankohtaista.”

    Kylmävarasto oli tammikuun puolivälissä lähes tupaten täynnä taimilaatikoita. Kolmen miljoonan taimen varasto alkaa purkautua huhtikuussa. Seuraavan vuoden taimia aletaan istuttaa samoihin aikoihin.
    Kylmävarasto oli tammikuun puolivälissä lähes tupaten täynnä taimilaatikoita. Kolmen miljoonan taimen varasto alkaa purkautua huhtikuussa. Seuraavan vuoden taimia aletaan istuttaa samoihin aikoihin. Kuva: Veikko Niittymaa

    Ala on erittäin tiukasti kilpailtu eivätkä isotkaan tarhat tee sanottavaa tulosta. ”Kannattavuus on heikompi kuin aloittaessani oletin”, Uusitalo sanoo.

    Tarhojen määrä on hiljalleen vähentynyt, viimeksi Taimi-Tapio meni konkurssiin. Ruotsissa tarhat ovat isompia kuin Suomessa ja taimet ovat myös kalliimpia.

    Uusitalo kasvattaa vuosittain kolmisen miljoonaa metsätainta, eniten kuusta, vaikka männyn osuus alkaa lähennellä jo kuusta. Taimimäärä on hiljalleen kasvanut.

    Taimet myydään muutaman vuoden sopimuksilla metsänhoitoyhdistyksille Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan, samoin UPM:lle menee taimia.

    Metsätaimien rinnalla kasvatetaan jonkin verran erikoispuita kuten lehtikuusta ja tervaleppää sekä douglas-kuusta. Tammen ja punatammen kysyntä kasvaa.

    Joulukuusen kasvattajat ovat kysyneet mustakuusta ja serbiankuusta, mutta mustakuusen siementä ei ole saatu pariin vuoteen. Tavallinen metsäkuusi on toki suosituin joulupuu.

    Männyn pottitaimi kylvettiin toukokuussa viime vuonna. Itämisen jälkeen se siirrettiin kasvihuoneesta ulkokentälle varttumaan ja karaistumaan. Toukokuun lopun hallayöt ja alkukesän kuivuus kiusasivat maan lounaiskolkassa.
    Männyn pottitaimi kylvettiin toukokuussa viime vuonna. Itämisen jälkeen se siirrettiin kasvihuoneesta ulkokentälle varttumaan ja karaistumaan. Toukokuun lopun hallayöt ja alkukesän kuivuus kiusasivat maan lounaiskolkassa. Kuva: Veikko Niittymaa

    Joulukuusiakin Uusitalo on kasvattanut. Parhaimmillaan kuusia oli 10 hehtaaria, mutta tämä joulu taisi olla viimeinen. Iso osa jäljellä olleista leikattiin alas.

    ”Kuuset pitää muotoilla ainakin kerran kesässä ja olkapää on alkanut vihoitella.”

    Puut-taimitarha työllistää yrittäjän lisäksi kaksi vakituista työntekijää. Taimien pakkaamisessa oli syksyllä apuna seitsemän kausityöntekijää. Kausityöntekijöistä iso osa on vakituisia, useimmat ulkomaalaisia kuten ukrainalaisia, jotka palaavat jouluksi kotiin.

    Kasvihuoneita on puoli hehtaaria ja ulkokasvatuskenttää hieman enemmän.

    Tammikuun puolivälissä Kiskossa pakattiin kauden viimeisiä taimia, koivuja. Entisessä sikalassa odotti lähes satatuhatta tainta. Parin viikon päästä halli hiljenee ja ryhdytään valmistautumaan seuraavaan kauteen. Pestään kasvatuskennoja ja korjataan kasvihuoneita, Uusitalo kertoo.

    Kylvökausi alkaa huhtikuussa. Kuusella ja männyllä aloitetaan ja viimeksi istutetaan koivua. Alkukasvatus on kasvihuoneissa, jotta linnut eivät käy syömässä siemeniä. Taimet siirretään sen jälkeen ulkokasvatukseen mustalla katekankaalla peitetylle kentälle. Keväällä ehditään kylvää kahdesta kolmeen taimierää.

    Taimet toimitetaan jäisinä asiakkaille. Ne sulatetaan taimiterminaalissa ennen jakamista istuttajille. Istutuskausi kestää vapusta juhannukseen.

    Merike Tudor pakkaa viime kesän kentällä kasvaneita koivun taimia laatikoihin taimitarhalla Kiskossa tammikuun lopulla.
    Merike Tudor pakkaa viime kesän kentällä kasvaneita koivun taimia laatikoihin taimitarhalla Kiskossa tammikuun lopulla. Kuva: Veikko Niittymaa

    Viime vuoden alkukesä oli hankala ja hallaa oli monena yönä toukokuun puolivälin jälkeen, mikä kiusasi ensimmäisiä, huhtikuussa kylvettyjä taimia. Kastelulla niitä pystytään suojaamaan.

    Taimien pakkaaminen alkaa taas lokakuussa ja pahvilaatikot säilötään entiseen lihasikalaan tehdyssä kylmävarastossa, mistä ne lähtevät keväällä asiakkaille.

    Kaksi vuotta kasvatettu kuusi oli yleinen vielä vuosituhannen alussa, mutta nyt likimain kaikki myytävät kuusentaimet ovat yksivuotisia.

    Lisää aiheesta
    • Päätehakkuun jälkeen metsä pitää uudistaa. Taimien istutus sopii myös metsänomistajan itse tehtäväksi työksi.

      Metsänhoito | Tiedolla tuloksiin ‒ Kokosimme uudelle metsänomistajalle tietopaketin, jolla metsänhoidossa pääsee alkuun

      Tilaajalle
    • Suomalaisille puut ovat tärkeitä ja niihin liittyy paljon vanhoja uskomuksia.

      Metsäteollisuus | Ystävykset kehittivät biouurnan, jonka mukana tulee läheisen muistolle istutettava puuntaimi – Pohjois-Karjalassa ollaan perustamassa kokonaista hautausmaata, jossa on hautakivien sijaan puita

    Puut Taimitarha

    Taimien kasvatus alkoi vuonna 2007 Kiskossa, nykyisessä Salossa

    Omistaja Pekka Uusitalon palasi tuolloin jatkajaksi kotitilalle.

    Taimen käsittely- ja varastointitilat vanhassa yhdistelmäsikalassa.

    Tuottaa noin kolme miljoonaa metsäpuiden tainta, eniten kuusta ja mäntyä, paljon myös koivua.

    Pieniä määriä erikoispuita kuten hopeakuusta ja tammea.

    Taimet päätyvät lähiseudun metsiin metsänhoitoyhdistysten ja UPM:n asiakkaille. Toimitukset alkavat huhtikuussa.

    Kasvihuoneita on puolisen hehtaaria ja ulkokenttää hieman enemmän.

    Vakituisia työntekijöitä 3, kausityöntekijöitä 7.

    Liikevaihto noin 0,5 miljoonaa euroa (2023).

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa