Tuhkalannoitus parantaa kasvua myös kivennäismaalla

”Tuhkalannoitus toimii parhaiten turvemailla, missä on typpeä. Uusien tutkimustulosten mukaan tuhka voi parantaa kasvua myös kivennäismailla, mutta se vie aikaa”, kertoo tutkija Anna Saarsalmi Metsäntutkimuslaitokselta.

Puutuhka sisältää puiden tarvitsemat ravinteet typpeä lukuun ottamatta.

Monipuolisen ravinnesisältönsä lisäksi tuhkalla on voimakas kalkitusvaikutus eli se vähentää maaperän happamuutta.

Vanhastaan on tiedetty, että tuhkalannoitus parantaa puiden kasvua erityisesti runsastyppisillä ojitetuilla soilla. Niillä on kaliumia niukasti ja fosforia huonosti saatavilla, joten tuhkalannoitus osuu hyvin kohdalleen.

Kangasmailla kasvua rajoittaa käyttökelpoisen typen puute ja sitä tuhkassa ei ole.

”On oletettu, että myös karuilla kangasmailla tuhkalannoituksella voisi olla ravinnekiertoa vilkastuttava vaikutus. Tutkimusjaksot ovat kuitenkin jääneet niin lyhyiksi, ettei vaikutuksia ole havaittu.”

Uusien tutkimustulosten mukaan tuhka parantaa karujen kangasmaiden männiköiden kasvua pitkällä viiveellä. Valkealassa tuhka lisäsi puuston kasvua neljänneksen, kun lannoituksesta oli kulunut 10–15 vuotta.

Tuhkalannoitus lisäsi 20 vuoden tutkimusjakson aikana männikön kasvua 12 kuutiota.

”Parhaisiin tuloksiin päästään kun yhdistetään tuhka- ja typpilannoitus. Tuhkalannoitus lisää typpilannoituksen tuoman kasvunlisäyksen kestoa.”

Rovajärvellä männikkö kasvoi 20 vuodessa ilman lannoitusta 73 kuutiota, typellä lannoitettuna 78 ja typellä ja tuhkalla lannoitettuna 92 kuutiota hehtaarilla.

”Pelkän tuhkalannoituksen osalta kyseessä on ensimmäinen tulos siitä, että näinkin voi käydä. Lannoituksen taloudellisuutta emme ole vielä selvittäneet. Voi olla, että metsänomistajalle 20 vuoden odotusaika on liian pitkä.”