Kierrätyspuu päätyy Suomesta Keski-Eurooppaan palatakseen maahan lastulevynä

On hyvin mahdollista, että suomalaisilta rakennustyömailta kierrätykseen kerätyt lankut ja laudat palaavat kotimaahan lastulevystä tehdyn tuontihuonekalun hahmossa.

Kierrätetylle puumateriaalille ei ole löytynyt niin sanottua materiaalista uudelleenkäyttötapaa Suomessa, joten kierrätykseen kelpaavaa puuta viedään haketettuna Keski-Euroopan suurille lastulevytehtaille.

"Keskieurooppalainen lastulevyteollisuus käyttää kaiken sen kierrätyspuun, mitä Suomessa kerätään", rakennus – ja teollisuussegmentin myyntipäällikkö Tommi Tupala Lassila & Tikanoja Oy:stä sanoo.

Vuoden alusta voimaan astunut uusi jätelaki velvoittaa lajittelemaan puujätteen syntypaikalla. Sen uskotaan tuovan kierrätyskelpoista puutavaraa kiertoon entistä enemmän.

Kotimaassa kierrätyspuulle ei kuitenkaan ole asianmukaista käyttöä, vaan sitä viedään tällä haavaa Saksaan, Puolaan, Latviaan ja Liettuaan.

"Hake päätyy eri osoitteisiin EU:n alueella. Kierrätetystä puuhakkeesta on Euroopassa kysyntää", Tupala sanoo.

Haketta viedään Keski-Euroopan lastulevytehtaille maantiekuljetuksina, mutta eriä on Tupalan mukaan viety myös laivarahteina. Kuinka paljon haketta vuositasolla viedään, sitä L & T ei halua tarkemmin avata.

Yhtiön nettisivujen mukaan hake menee itävaltalaisen levyvalmistajan Kronospanin tehtaille uusioraaka-aineeksi. Lähin tehdas sijaitsee Latvian Riikassa ja sen valmistamia levyjä tuodaan myös Suomeen.

Lassila & Tikanoja aloitti kierrätykseen kelpaavaan puutavaran keräämisen rakennustyömailta neljä vuotta sitten. Kierrätyspuu kootaan vastaanottopisteisiin eri puolille Suomea, mistä se ajetaan Keravan kierrätyslaitokselle haketettavaksi ja edelleen toimitettavaksi uusioraaka-aineeksi.

"Työmailla syntyvästä puutavarasta noin kolmasosa kelpaa kierrätykseen eli on puhdasta, maalaamatonta, eikä sisällä muun muassa metallia, L&T:n Keravan kierrätyslaitoksen yksikönpäällikkö Teemu Ruuttila sanoo.

Keravalla kierrätyspuu ajetaan murskaimesta läpi samalla tavalla kuin polttoon menevä energiapuujae. Materiaalien virrat eivät kohtaa, vaan ne pysyvät erillisinä siitä alkaen, kun puutavara on työmaalla lajiteltu. Sekalainen puutavara eli pintakäsittelyaineita tai liimoja sisältävä sanottu B- ja C-puu menee haketuksen jälkeen teollisuuden tarpeisiin rinnakkaispolttoon.

Energiapuun hinta on ollut nousussa, mutta se ei näy kierrätyskäyttöön ohjautuvan puun määrässä.

"Yritykset sitoutuneet parantamaan kierrätysastettaan ja olemaan mukana osana kiertotaloutta. Markkinatilanteista huolimatta kerättävän kierrätyspuun määrä on kasvanut koko ajan", toteaa Ruuttila.

Kierrätykseen lajiteltua puujätettä ei ohjaudu polttoon, vaikka energiapuun kysyntä on nyt korkealla.

"Olemme L&T:llä myös sitoutuneet siihen, että kerätty kierrätyspuu menee siihen, mihin se on tarkoitettu, eli uusioraaka-aineeksi. Energiakäyttö ja kierrätyspuu eivät syö toistensa leipää, vaan molempiin riittää materiaalia".

Paineet puutavaran kierrätykseen ovat kasvaneet, sillä Suomi on EU:n jätedirektiivin kautta sitoutunut hyödyntämään maassa syntyvistä rakennus- ja purkujätteistä vähintään 70 prosenttia. Tavoitteeseen ei ole päästy ja viime vuonna rakennus- ja purkupuun hyödyntämisaste oli alle 60 prosenttia.

Vuosi sitten voimaan astunut uusi jätelaki yrittää kuroa tavoitteen kiinni velvoittamalla työmaalla tapahtuvaan lajitteluun. Puun kierrätysasteen nostamisella on iso rooli rakennustyömaiden kierrätystavoitteen saavuttamisessa.

"Jätelain muutos johtaa siihen, että kierrätykseen tulevan puun määrä kasvaa", Ruuttila uskoo.

Ruohonjuuritasolla lakimuutos näkyy vielä hitaasti tai ei ollenkaan.

"En tiedä yhtään rakennustyömaata Jyväskylän seudulla, jossa kierrätyspuuta erikseen lajitellaan. Sekajätteelle, energiajakeelle, metalleille, betonille ja kyllästetylle puulle ovat omat lavansa, mutta muuten puu menee samalle lavalle, rakennusjätettä kuljettava Hanna Puikkonen Sydän-Suomen Kuljetus Oy:stä sanoo.

Energiapuuyrittäjä vahvistaa saman.

"Meille tulevissa kuormissa kierrätykseen kelpaava puu on sekaisin vähemmän puhtaiden puulaatujen kanssa, laukaalainen energiapuu- ja kierrätysyrittäjä Arto Åkerman Setsuuri Oy:stä sanoo.

Jätedirektiivin hyödyntämistavoitteen saavuttamisessa juuri puujäte uhkaa nousta ongelmaksi, koska sille on vaikea löytää direktiivin edellyttämää materiaalista hyötykäyttöä.

Polton lisääminen ei tule kyseeseen, sillä jätelain etusijajärjestyksen perusteella puu pitäisi ohjata uudelleenkäyttöön.

"Euroopassa ei ole hyvälaatuista kierrätysmateriaalia, joten kysyntä säilynee hyvänä, Ruuttila ennustaa.