• Kalankasvatuslaitos muuttui lohikalojen kutupuroksi Pellossa

    Pellon Naamijoella sijainneen kirjolohenkasvatuslaitoksen toiminta on loppunut. Alueelle on nyt toteutettu luontaisen kalaston, kuten taimenen, elinympäristöjä.
    Alueen aiempi kalankasvatushistoria on haluttu säilyttää näkyvissä.
    Alueen aiempi kalankasvatushistoria on haluttu säilyttää näkyvissä. Kuva: Mika Ylisaukko-oja
    Metsä|Luonto
    18.10.202308:00
    Eija Vallinheimo

    Altaiden paikalle on muotoiltu neljäsataa metriä vuolaasti virtaavia puroja, jotka soveltuvat lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueeksi. Pellon kunnan tiedotteen mukaan tavoitteena on, että Naamijoessa liikkuvat kutuhaluiset kalat löytävät purot ja hyväksyvät ne kutupaikakseen. Purot on mitoitettu ensisijaisesti taimenille sopiviksi.

    Purojen suunnittelun esikuvana on käytetty Imatran kaupunkipuroa, joka on toteutettu vuonna 2014 useiden toimijoiden yhteistyönä. Poikastiheydet ovat Imatran kaupunkipurossa olleet selvästi suuremmat kuin esimerkiksi vastaavan kokoisissa keskisuomalaisissa luonnonpuroissa.

    Rantavaaran kutupuroissa on kuusi pientä koskea ja kymmenen talvehtimissyvännettä. Kutupurojen arvellaan voivan parhaimmillaan ylläpitää 2 000 poikasen elinympäristöä ja tuottaa jopa 500 vaelluspoikasta vuosittain. Purot ovat kalantutkijoiden käytettävissä.

    Kalankasvatuslaitosta varten 45 vuotta sitten rakennettu ainutlaatuinen vesitysjärjestelmä on ollut peruslähtökohta uusien elinympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa.

    Purot sijaitsevat yksityisellä maalla. Hankkeen kustannusarvio on 24 000 euroa, josta Lapin ELY-keskuksen avustus kattaa 60 prosenttia. Muu rahoitus on Tornionlaakson Jalosteen toimijoiden yksityistä rahoitusta ja talkootyötä, kertoo Birger Ylisaukko-oja.

    Lisää aiheesta
    • Tämän syksyn talkoot Helsingin Longinojalla yllättivät järjestäjät. ”Toivottiin, että saadaan yli 50 talkoolaista mukaan. Lopulta osallistujia tuli reilusti yli 100”,  puroaktiivi Juha Salonen kertoo.

      Kaupunkiojasta kunnostettiin elinvoimainen kutupuro: Taimenten ennätysmäärä toi paikalle myös kalabongarit

    • Vaelluskalojen käyttämiä jokia on kunnostettu kutusoralla.

      Meritaimenen lisääntyminen onnistui kohtalaisesti – muutaman joen poikastiheydet huolestuttavan alhaisia

    • Pellon kunta haki viime joulukuussa rekisteröintiä kahdelle tavaramerkille, jotka ovat Suomen kalastuspääkaupunki ja Fishing capital of Finland. Kuvituskuva.

      Tiedätkö, mikä paikkakunta on nyt Suomen kalastuspääkaupunki? Siellä sijaitsee muun muassa maamme suurin lohijoki

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio