Savolaisperhe äimistyi Kelan tylystä linjasta: Lapsenlapselle lahjoitettu metsä laskettiin isoisän varallisuudeksi

Savolainen perhe koki melkoisen yllätyksen viime keväänä, kun 86-vuotias isoisä sairastui, joutui vaihtamaan oman kodin palveluasumiseen ja sai Kansaneläkelaitokselta (Kela) hylkäävän päätöksen asumistukihakemukseen.

Perheen maa- ja metsätilalla oli tehty asteittainen sukupolvenvaihdos usean vuoden aikana. Isoisä oli lahjoittanut keväällä 2017 lapsenlapselleen viimeisen omistuksessaan olleen osan tilasta, sata hehtaaria metsää.

Kela tarttui vuonna 2020 tähän. Se tulkitsi, että hakija oli heikentänyt omaa taloudellista asemaansa lahjoittamalla omaisuuttaan. Koska lahjoituksesta oli kulunut alle viisi vuotta, pois lahjoitetun metsän laskennallinen tuotto ja kahdeksan prosenttia metsän varallisuusarvosta katsottiin hänen tuloikseen.

Todellisuudessa isoisä saa vain kansaneläkettä ja Myel-eläkettä. Ne eivät maksuihin riitä.

Tällaisesta sudenkuopasta eivät edes metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin perehtyneet lakiasiantuntijat osanneet perhettä ennakkoon varoittaa.

Isoisän asioita hoitanut lähiomainen valitti Kelan päätöksestä. Hänen mukaansa metsän lahjoitus ei liittynyt mitenkään asumistukeen – lahjoituksen aikana isoisä asui omassa kodissaan. Vuoden 2020 sairastuminen tuli yllättäen. Hän korosti myös, että maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdosta oli tehty jo useiden vuosien ajan suunnitelmallisesti.

Oikaisuvaatimus ei muuttanut Kelan kantaa. Omainen valitti asiasta edelleen Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Sieltäkin tuli tämän vuoden huhtikuun lopussa hylkäävä päätös. Lautakunta oli asiasta kuitenkin erimielinen. Sen jäsenistä kaksi oli Kelan linjalla, mutta kolmannen mielestä asumistukea ei olisi pitänyt hylätä. Hän totesi eriävässä mielipiteessään, että aiemmalla lahjoituksella ja asumistuella ei ole ajallista yhteyttä.

Alkuperäinen Kelan päätös pysyy siis voimassa. Asumistuen epääminen voi kestää enintään kolme vuotta hylkäävän päätöksen antamisesta, joten hakija voi hakea asumistukea uudelleen keväällä 2023.

MTK:n verojohtaja Timo Sipilä pitää valitettavana, että lautakunta on tulkinnut asiaa kireästi.

”Tällä linjauksella sukupolvenvaihdoksen tekeminen vaikuttaa monta vuotta luopujan sosiaaliturvaan.”

Sipilän mielestä lakiin kirjatun sanamuodon perusteella säännöstä olisi voitu tulkita myös toisella tavalla – kuten eriävän mielipiteen jättänyt lautakunnan jäsen teki.

”Olisi hyvin voitu päätyä siihen ratkaisuun, että kolme vuotta sitten tehty sukupolvenvaihdos on tehty aidosta lähtökohdasta. On haluttu siirtää toiminta seuraavalle sukupolvelle. Lainsäätäjän tarkoituksena ei varmasti ole ollut sukupolvenvaihdosten jäykistäminen tai suoranainen haittaaminen.”

Tällaisia tapauksia tulee Sipilän mukaan silloin tällöin vastaan. Nyrkkisääntönä hän pitää sitä, että sukupolvenvaihdos kannattaa miettiä ja toteuttaa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

”Jos sukupolvenvaihdos viivästyy, siinä tulee myös vaara, ettei seuraava sukupolvi koekaan toimintaa enää omaksi. Myös kyseinen ongelma olisi vältetty, jos sukupolvenvaihdos olisi tehty ajoissa.”

• Terveyden heikkeneminen voi nopeasti nostaa asumisen hintaa. Esimerkiksi palveluasumiseen voi kuitenkin hakea asumistukea.
• Eläkkeensaajan asumistuen tarveharkintaan vaikuttavat asumismenot, tulot, perhesuhteet ja omaisuus.
• Metsänomistus huomioidaan eläkkeensaajan asumistuessa tuloina ja omaisuutena laissa määrätyllä tavalla.
• Metsätalouden vuosituloksi arvioidaan Verohallinnon määrittämä paikkakunnan keskimääräinen metsän tuotto (euroa/hehtaari), joka kerrotaan metsän pinta-alalla.
• Lisäksi laskelmassa huomioidaan metsäomaisuuden arvo. Se lasketaan kertomalla em. metsätalouden tulo kymmenellä. Yksin asuvalla 16 623 euroa ylittävästä osuudesta huomioidaan omaisuuden arvona kahdeksan prosenttia. Omaisuuden arvosta vähennetään ensin mahdolliset velat.

• Hangossa metsän tuotto on Verohallinnon taulukon mukaan 51,80 euroa hehtaaria kohden, joten sata hehtaaria metsää Hangossa tarkoittaisi 5 180 euron laskennallista vuosituloa.
• Lisäksi yksin asuvalla henkilöllä, jolla ei ole vähennettäviä velkoja, Hangossa sijaitsevan sadan hehtaarin metsän arvo lisäisi laskennallista vuosituloa 2 814 eurolla.
• Hankolaisen tilan omistajalle koituu siten pelkästä metsästä laskennallisesti 7 994 euron vuositulot.

Lue myös:Lapsenlapsille tehty metsälahjoitus jäi harmittamaan isoäitiä: "Jälkikäteen katsottuna teimme virheen"