• Ruotsalainen ehdokas sai ankaran hiillostuksen osakseen: Ympäristökomissaarin kuuleminen kesti tunteja

    Euroopan parlamentti esitti ympäristökomissaariksi pyrkivälle Jessika Roswallille kysymyksiä yli kolmen tunnin ajan.
    Tilaajalle
    Loppua kohden ympäristökomissaariksi pyrkivän ruotsalaisen Jessika Roswallin vastauksista ei saanut enää selkoa. Kuuleminen päättyi kymmeneltä illalla, joten ajankohta ei ollut hänen puolellaan.
    Loppua kohden ympäristökomissaariksi pyrkivän ruotsalaisen Jessika Roswallin vastauksista ei saanut enää selkoa. Kuuleminen päättyi kymmeneltä illalla, joten ajankohta ei ollut hänen puolellaan. Kuva: Philippe BUISSIN
    Metsä|Metsäpolitiikka
    7.11.202410:00
    Anniina Jokinen

    EU:n ympäristökomissaarin salkkua havitteleva ruotsalainen Jessika Roswall joutui tiistai-iltana Euroopan parlamentin grillattavaksi. Komissaarin kuuleminen vaikutti enemmän kuulustelulta, niin tiukasti mepit tivasivat häneltä vastauksia maa- ja metsätalousasioihin. Kuuleminen kesti kolme ja puoli tuntia.

    Nihkeän suhtautumisen taustalla on epäilemättä se, että edellisen kauden ympäristökomissaari Frans Timmermans runnoi läpi ympäristöasetuksia, jotka tulivat selvästi kansallisen metsäpolitiikan tontille.

    Meppejä kiinnosti etenkin, miten tuleva komissaari aikoo edistää kestävää vesitaloutta. Roswall vakuutti, että puhtaan veden takaaminen tulee olemaan yksi hänen prioriteeteistaan ja että hän aikoo vastata vesihaasteisiin etenkin maataloudessa.

    Roswall vakuutti myös olevansa sitoutunut sekä ennallistamisasetuksen että metsäkatoasetuksen toimeenpanoon.

    ”Pyydän teiltä luottamusta komissaarille, en Ruotsin EU-lähettiläälle.” Jessika Roswall

    Ranskalainen Pascal Canfin esitti huolen siitä, miten hyvin ruotsalainen Roswall sopii tehtävään, sillä hänen kotimaansa on toistuvasti äänestänyt erilaisia ympäristön tilaa parantavia asetuksia vastaan.

    ”Pyydän teiltä luottamusta komissaarille, en Ruotsin EU-lähettiläälle. Aion palvella ja edustaa koko EU:ta”, Roswall sanoi.

    Saksalainen Anja Arndt kysyi, mitä Roswall aikoo tehdä Euroopan susiongelmalle. Roswall kertoi, että joulukuisessa Bernin kokouksessa on tarkoitus laskea suden suojelutaso tiukasti suojellusta suojeltuun.

    Ruotsalainen Beatrice Timgren ja itävaltalainen Alexander Bernhuber olivat kiinnostuneita siitä, miten Roswall huolehtii oikeudenmukaisesta lainsäädännöstä metsäasioissa.

    ”Olen varma, että roolissani komissaarina voin ammentaa tietämyksestä, jota minulla on Ruotsin metsätaloudesta. Terveet metsät ovat edellytys EU:n ilmastopolitiikalle ja luonnonsuojelulle”, Roswall sanoi.

    Hän vakuutti olevansa tietoinen myös viljelijöiden tukalasta tilanteesta elinkeinonsa harjoittamisen suhteen. Hän lupasi maatalousasioihin tiivistä yhteistyötä jäsenmaiden kanssa.

    Parlamentti äänestää komissaarin valinnasta täysistuntoviikolla Strasbourgissa.
    Parlamentti äänestää komissaarin valinnasta täysistuntoviikolla Strasbourgissa. Kuva: Joonas Immonen

    Toistaiseksi Roswall ei vaikuta voittaneen meppejä puolelleen. Parlamentin oikea laita pelkää hänen olevan liian vihreä, vasen taas ajavan liikaa kotimaansa Ruotsin etua etenkin metsäasioissa.

    Kun kuuleminen jatkui kolmatta tuntia, Roswall ei enää osannut vastata kysymyksiin selkeästi. Ajankohta ei varsinaisesti ollut hänen puolellaan, sillä kuuleminen alkoi 18.30 ja jatkui iltakymmeneen saakka.

    MT:n tietojen mukaan Roswall joutuu vielä myöhemmin vastaamaan uusiin kysymyksiin. Hänen kelpoisuutensa komissaariksi arvioidaan tiistaina 12.11.

    Parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola ja puolueiden puheenjohtajat tekevät lopullinen arvion 21.11. Parlamentti äänestää komissaarin hyväksymisestä täysistuntoviikolla 25.–28.11.

    Lisää aiheesta
    • Ympäristökomissaari Jessika Roswallin salkkuun kuuluu myös metsiin liittyviä asioita. Päällystakkina ruotsalaisella on komission espanjalainen varapuheenjohtaja Teresa Ribera.

      Metsäpolitiikka | EU:n ruotsalaisella ympäristökomissaarilla halua lieventää ennallistamista ja metsäkatoasetusta – parlamentin vihreät ja demarit hiovat sotakirveitä

      Tilaajalle
    • Euroopan komission varapuheenjohtajana toiminut Frans Timmermans piipahti Suomessa kesällä 2022. Tuolloin hänelle esiteltiin suomalaista metsänhoitoa sipoolaisella tilalla.

      Metsäpolitiikka | Lehti: Avohakkuiden lopettaminen oli ex-komissaari Timmermansin todellinen tavoite

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin