Lukijalta: Soiden ennallistaminen on tarpeen

Viime aikoina on käyty keskustelua ennallistamisesta. Saarijärven vesistöreitti sopii esimerkiksi, jonka tilanne voidaan laajentaa koskemaan muitakin vastaavia vesistöjä maassamme. Leuhunkosken ja Hietamankosken voimalaitosten yhteyteen on rakennettu 4 miljoonaa euroa maksaneet kalatiet, polttoturpeen käyttö on loppumassa ja turvemaiden metsänhoito on uudistumassa, asutuksen jätevesille on rakennettu puhdistamot. Kaikki nämä toimenpiteet edistävät vesistön kuntoa ja sitä kautta seudun viihtyisyyttä.

Metsätalouden tarpeisiin on maassamme soita ojitettu noin 4,9 miljoonaa hehtaaria. Eri arvioiden mukaan noin 2 miljoonaa hehtaaria on ojitettu turhaan, koska puusto ei ole lähtenyt kuivatuksesta huolimatta kasvamaan.

Turhaan ojitettujen soiden ennallistaminen vaikuttaa positiivisesti ilmastoon ja parantaa humuspitoisten järvien ja jokien veden laatua. Saarijärven reitin valuma-alueella metsätaloutta varten on ojitettu noin 60000 hehtaaria soita. Voidaan arvioida, että siitä ennallistamisen tarve on tuhansia hehtaareita.

Suota ennallistettaessa vedenpintaa nostetaan täyttämällä ojat kokonaan tai patoamalla ne. Lisäksi voidaan rakentaa pintapatoja varmistamaan veden laaja leviäminen suolle. Varsinaista paluuta entiseen ei ole, mutta ennallistetut kohteet palvelevat luonnon monipuolisuutta ja parantavat vesistön vedenlaatua.

Saarijärven reitillä on 500 kilometriä virtavesiä ja 75 kilometriä koskia. Se on aikanaan perattu tukinuittoa varten. Tästä on seurauksena, että uoman ominaisuudet eivät enää pysty ylläpitämään monipuolista vesieläimistöä eivätkä mahdollista vaelluskalan, taimenen, paluuta. Siksi ennallistaminen on tarpeen.

Saarijärven vesistöreitillä nostettiin 1970-luvulta lähtien polttoturvetta. Nyt alueelle on jäämässä ehkä 6000 hehtaaria turvetuotantosoita, joiden ennallistaminen on välttämätöntä. Ei mikään vähäinen asia tämäkään.

Polttoturvevarojen arvoa verrataan Norjan öljyesiintymien arvoon ja arvioidaan niiden olevan jopa arvoltaan suurempia. Viime vuonna Norjan valtio sai öljy- ja kaasutuloja noin 85 miljardia euroa. Suomessa polttoturpeen polttoa piti tukea 100 miljoonaa euroa vuodessa, jotta sen poltto olisi kannattanut.

Turve on kovin erilaista tavaraa kansantalouden kannalta kuin öljy. Se on vaikeasti kuljetettavaa eikä sitä viedä. Siksi energiayksikköä kohti turpeen arvo on vain murto-osa öljyn hinnasta. Lähinnä verrattavissa ruskohiileen, jota ei myöskään kannata kuljettaa.

Jaakko Koppinen

diplomi-insinööri