Metsästäjiltä ratkaisuja villisikojen rajaylityksien vähentämiseksi?

Luonnonvarakeskus on tehnyt Kymenlaaksossa tehostettua villisikojen seurantaa pantojen avulla. Ensimmäinen villisika sai seurantapannan Virolahdella, itärajan tuntumassa vuonna 2020. Villisikoja pannoitettiin tuolloin 40 kappaletta ja pannoitukset toivat tietoa villisikojen kulkemisesta rajan yli.

Pannoituksilla selvitettiin eläinten liikkumista, elinpiirien kokoa ja levittäytymistä. Villisiat olivat pantatietojen mukaan melko paikkauskollisia. Aikuiset yksilöt elivät tyypillisesti 2000–5000 hehtaarin alueilla, elinpiirien ydinalueiden sijoittuessa tyypillisesti rajan itäpuolelle.

Rajavartiolaitos sulki elokuussa 2026 toistaiseksi kaikki itärajan esteaidan riistaportit. Kuva: Mikko Nikkinen

Pisimmät matkat, jopa 50 km rajalta Sisä-Suomeen, mitattiin nuorilta yksilöiltä. Etenkin itsenäistyneet urokset saattoivat kuitenkin vaeltaa kymmenien kilometrien päähän synnyinsijoiltaan. Kevät ja alkukesä olivat tutkimuksen mukaan vilkkainta aikaa. Pisin siirtymä oli 65 kilometriä.

Villisikojen elämä näytti tutkimuksen pyörivän peltojen ja ruokintapaikkojen ympärillä. Moni villisika vietti päivän rauhassa Venäjän puolella tai raja-alueella ja siirtyvät ruokailemaan Suomeen yöllä. Erityisesti puimaton vehnä ja kumina maistuvat villisialle. Myös peruna ja herne ovat sikojen suosiossa. Sikojen suosimiksi ruokintapaikoiksi paljastuivat tuolloin myös itärajan tienvarsien rekkaparkit, sillä sika oppii nopeasti paikat, joista se löytää itselleen ruokaa.

Eläimiä ruokitaan Ruokaviraston toimesta nyt sikaruton ydinalueella, jotta ne pysyisivät paikoillaan.

Villisika käyttää vakiintuneita kulkureittejä, mutta voi muuttaa toimintaansa jonkin häiriön seurauksena. Raja-aita on metsästäjien arvioiden mukaan muuttanut villisikojen rutiineja. Uusi raja-aita estää jonkin verran villisikojen liikkumista rajan molemmin puolin, mutta täysin aukoton se ei ole. Esimerkiksi vesistöjen kohdalla villisiat pystyvät ohittamaan raja-aidan sillä ne ovat hyviä uimareita. Villisika voi tarvittaessa ylittää leveitäkin vesistöjä. Ne jaksavat myös hakeutua paikkaan, jossa raja-aita päättyy.

Esimerkiksi vesistöjen kohdalla villisiat pystyvät ohittamaan raja-aidan sillä ne ovat hyviä uimareita. Kuva: Mikko Nikkinen

Paikalliset metsästäjät pohtivatkin, voisiko villisikojen rutiineja käyttää hyödyksi ja pyydystää niitä esimerkiksi loukkujen tai aitauksien avulla kohdissa, joissa ne ylittävät rajan. Villisikoja voidaan pyydystää loukuilla, joihin ne houkutellaan esimerkiksi maissin avulla. Loukun ovet siat laukaisevat joko itse, tai ne kaukolaukastaan kameraseurannan avulla.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.