Mikael Pentikäinen: Metsät ovat liian arvokas asia kenenkään identiteettipolitiikalle

Suomessa ei ole kenellekään epäselvää, että metsät ovat meille keskeinen rikkaus. Ne uusiutuvat ja luovat hyvinvointia – taloudellisesti ja henkisesti – laajalti ja sukupolvien yli.

Metsillä on erityinen merkitys ilmastopolitiikassa, koska ne voivat sitoa hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin sitä vapauttavat. Siten ne toimivat hiilinieluna ja viilentävät ilmastoa.

Suomen metsät ovat olleet pitkään hiilinieluja.

Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että hiilinielut ovat romahtaneet. Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta aiempaa vähemmän. Koko maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi.

Taustalla ovat ennätykselliset hakkuut ja metsien kasvun hidastuminen.

Koska metsät ovat Suomen kansallisvarallisuutta, metsäpolitiikka ei ole mitä tahansa politiikkaa vaan siitä pitäisi saada aikaan kansallinen yhteisymmärrys. Metsät ovat liian arvokas asia kenenkään identiteettipolitiikalle.

Suomessa ihmetellään toistuvasti erityisesti EU:n intoa puuttua suomalaiseen metsänhoitoon. Keskustelusta voi päätellä, että monen mielestä suomalaisia on turha tulla ulkopuolelta neuvomaan metsänhoidossa ja metsätaloudessa.

Suomen metsiä kolunneet kuitenkin tietävät, että tässäkin asiassa on parantamisen varaa. Rimaa voidaan nostaa myös metsätaloudessa.

Tilanteesta kertoo jotain Metsäkeskuksen tuore selvitys.

Metsäkeskus selvitti korjuujälkeä ensiharvennuskohteissa Keski-Suomessa. Selvityksen mukaan yhdessäkään tapauksessa jälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukainen. Puusto oli hakkuun jälkeen liian harva.

Koko Suomen tuloksia selvitellään. Ennakkotietojen mukana tilanne ei ole paljon parempi.

Jos ensiharvennus on liian voimallinen, metsän tuottokyky heikkenee. Sillä on tuntuva negatiivinen vaikutus metsän hiilensidontakykyyn.

Herää kysymys, mitä suosituksilla ja sertifikaateilla tekee, jos ne jäävät kuolleiksi kirjaimiksi.

Suositusten ja sertifikaattien noudattaminen on tärkeää koko metsätaloudelle, sillä metsiin perustuvien tuotteiden ja palveluiden asiakkaat lähtevät siitä, että Suomessa toimitaan pelisääntöjen mukaisesti.

Metsäpolitiikkaan tarvitaan yhteisymmärrystä myös sen takia, että päätöksillä on suuri merkitys kautta maan – erityisesti maakunnissa, joista ihmiset muuttavat vauhdilla kaupunkeihin.

Metsätalous tuo leivän moneen pöytään. Metsänomistajien lisäksi metsistä hyötyvät paitsi metsäteollisuus myös metsänhoidon ja puunkorjuun yritykset. Niillä on suuri merkitys hyvinvoinnille eri puolilla Suomea.

Erityisen tärkeä on nostaa metsäteollisuuden jalostusastetta. Hiilinielujen vahvistaminen ja metsien jatkuva taloudellinen hyödyntäminen voi onnistua vain, jos jalostusaste nousee.

Myös luontomatkailussa ja luonnontuotealalla on paljon yrittäjyyttä, joka elää metsästä. Potentiaalia on kasvuun.

Kun puhutaan metsistä, myös kaupungit pitää muistaa. Kaupunkien lähiluonnolla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille, pääkaupunkia myöten.

Kaupunkien lähiluonnossa elää paljon uhattuja lajeja. Siksi ei ole samantekevää, miten isot kaupungit kasvavat lähiluontoon ja miten niiden metsiä hoidetaan.

Esimerkiksi Helsingin seudulla lähiluonnolle ei ole annettu paljon arvoa, kun on suunniteltu kaupunkibulevardeja puistoihin tai vedetty raidelinjoja alueilla, joilla on uhanalaisia lajeja.

Suuret mahdollisuudet ovat myös rakentamisessa, jossa on ilmastomuutoksessa suuri rooli. Rakentamisen ja rakennusten elinkaaren aikaisten päästöjen osuus on noin 40 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä.

Rakentamisessa kiertotalous on vähäistä, eikä puurakentamisen potentiaalia ole hyödynnetty läheskään riittävästi.

Pitkäikäiset puutuotteet ja -rakennukset toimivat hiilen varastona ja voisivat korvata kasvihuonekaasupäästöiltään kuormittavampia rakennusmateriaaleja, erityisesti betonia ja terästä.

Mitä pitäisi tehdä?

Uuden hallituksen olisi tärkeä koota metsäalan toimijat yhteen ja rakentaa sellaista kansallisen metsäpolitiikan yhteisymmärrystä, joka on kaikella tavalla kestävää.

Suomen metsät tuovat vastakin leivän moneen kotiin. Se on tehtävissä tavalla, joka vahvistaa Suomen metsiä hiilinieluina ja tuo kokonaishyvinvointia kaikista metsistä nauttiville – niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Mikael Pentikäinen

toimitusjohtaja

Suomen Yrittäjät