Metsä kiinnostaa sijoituskohteena, ja suvussa metsä siirtyy usein eteenpäin sukupolvenvaihdoskaupalla ‒ siksi yhä useammalla metsänomistajalla on metsävähennysoikeutta
Metsävähennyksen periaate on yksinkertainen: ostetun metsätilan hankintakustannuksista saa 60 prosenttia metsävähennysoikeutta.Tilaajalle
Metsävähennykseen ovat oikeutettuja yksityiset metsänomistajat, kuolinpesät sekä yhteismetsät. Kuva: Petteri KivimäkiMetsävähennysoikeutta syntyy metsille, joiden omistus on vuoden 1993 jälkeen vaihtunut vastikkeellisesti eli kaupalla tai lahjanluonteisella kaupalla. Metsävähennys antaa metsänomistajalle mahdollisuuden vähentää verotuksessa osan metsätilan hankintamenosta. Vähennyksen tavoitteena on tukea metsätilojen omistajanvaihdoksia ja vauhdittaa puukauppaa.
Vuonna 2008 metsävähennyspohjaa korotettiin ja vähennysoikeus muutettiin metsätilakohtaisesta metsänomistajakohtaiseksi.
Metsävähennystä voi hyödyntää vain niinä vuosina, kun metsästä on saanut tuloja.
”Vähennysvaatimusten määrään vaikuttavat metsäteollisuuden suhdanteet ja puukaupan vilkkaus”, toteaa Verohallinnon metsäverotuksen asiantuntija Kari Pilhjerta.
Vuonna 2021 metsävähennystä vaadittiin 16 000 metsäveroilmoituksella noin 240 miljoonan euron edestä, mikä on hieman yli vuotuisen keskiarvon.
Yhteismetsille rajoitus
Metsävähennykseen ovat oikeutettuja yksityiset metsänomistajat, kuolinpesät sekä yhteismetsät.
Periaate on yksinkertainen: ostetun metsätilan hankintakustannuksista saa 60 prosenttia metsävähennysoikeutta. Esimerkiksi 50 000 euroa maksaneesta metsätilasta saa metsävähennyspohjaa 30 000 euroa.
Hankintakustannuksiin luetaan ostohinnan lisäksi metsään liittyvät muut kiinteistön hankintakulut, kuten varainsiirtovero, lainhuudatus- ja lohkomiskulut, sekä muita kauppaan liittyviä menoja, kuten kaupanvahvistajan palkkion.
Vuonna 2022 tuli voimaan yhteismetsiä koskeva rajoitus. Yhteismetsä ei voi käyttää metsävähennystä vuonna 2022 tai sen jälkeen hankittujen metsien osalta, jos verovuoden lopussa omistuksesta yli puolet on sijoitusrahastojen tai vaihtoehtorahastojen sijoituksia. Tavoitteena on suitsia metsien kiihtyvää siirtymistä rahastojen omistukseen.
Jos sijoittajien prosenttiosuus myöhemmin laskee ja yhteismetsällä on niin sanottua uinuvaa metsävähennysoikeutta, sille palaa oikeus käyttää myös näissä metsissä metsävähennystä.
Verovinkki
Perinnönjakotilanteessa metsävähennysjärjestelmään kuuluvaa metsätilaa ei kannata myydä vainajan kuolinvuoden aikana, sillä sen aikana kuolinpesää verotetaan sekä vainajan että kuolinpesän tuloista.
Luovutusvoittoon lisätään myös vainajan elinaikana käytettyä metsävähennystä.
Jos metsävähennysjärjestelmässä oleva metsä luovutetaan kuolinvuoden jälkeisinä verovuosina, luovutusvoittoon lisätään vain kuolinpesän käyttämää metsävähennystä.
Mutkikkaita laskelmia
Metsävähennysoikeutta voi saada myös lahjana tai perintönä saadun metsän mukana, jos tilalla oli käyttämätöntä metsävähennyspohjaa.
Hankalinta metsävähennyspohjaa ja sen muutoksia on laskea lahjanluonteisissa kaupoissa, määräaloja myytäessä tai silloin, kun metsällä on useampia omistajia.
Mutkikkaita laskutoimituksia voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun metsäyhtymän osakas myy osuutensa muille osakkaille ja yhtymällä on metsävähennyspohjaa ja jo käytettyä metsävähennystä.
Ohjeita löytyy verottajan verkkosivuilta. Tarvittaessa neuvoa kannattaa kysyä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksestä.
Metsävähennyspohja voi muuttua muutenkin kuin metsää myytäessä, esimerkiksi silloin, kun metsävähennyksen piirissä olevaa metsää siirtyy suojelualueeksi tai maatalousmaaksi tai jää sähkölinjan tai tuulivoimalan alle.
Jos poistuvan alan osuutta hankintamenosta ei pysty muuten arvioimaan, laskelmassa käytetään osuutta pinta-alasta.
Tulee itse vaatia
Metsävähennystä vaaditaan metsäveroilmoituksella. Ilmoitukseen merkitään myös se, paljonko metsävähennyspohjaa on käytetty ja minkä verran sitä on jäljellä.
Nämä tiedot on ilmoitettava, vaikka ei olisi ilmoitettavia metsätalouden tuloja tai menoja.
Metsävähennyksen käyttö on vapaaehtoista. Metsävähennystä voi vaatia 60 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulosta. Pienin vähennys on 1 500 euroa, eli metsätuloja on oltava vähintään 2 500 euroa.
Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin sitä käyttää. Tiedot metsävähennyspohjan muutoksista kirjataan myös omiin veromuistiinpanoihin.
Metsävähennyksen käyttö on sidottu metsän omistukseen. Niinpä edelliselle omistajalle jätetty hallintaoikeus estää metsävähennyksen käytön. Vähennystä voidaan käyttää vasta, kun edellisen omistajan hallintaoikeus päättyy. Elinikäinen hallintaoikeus on sudenkuoppa puunmyynnin ja metsän järkevän talouskäytön kannalta.
Vaikuttaa tilakaupan verotukseen
Jos aikomuksena on tulevaisuudessa myydä metsätila, kannattaa huomata, että käytetty metsävähennys lisätään tilakaupassa syntyvään luovutusvoittoon tai -tappioon. Se siis lisää maksettavaa luovutusvoittoveroa.
Luovutusvoittoon lisätään käytetystä metsävähennyksestä enintään määrä, joka vastaa 60:tä prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta.
”Tämä tulee joskus tilan myyntiä suunnittelevalle metsänomistajalle yllätyksenä”, kertoo Karjalan Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Mika Lappalainen.
Verottaja kohtelee kuitenkin metsän sukupolvenvaihdoksen tekijöitä hellemmin kuin metsäsijoittajia. Metsän sukupolvenvaihdoskaupat ovat tietyin ehdoin vapaita luovutusvoittoverosta.
Kun pohditaan sukupolvenvaihdoksen toteutustapaa eli sitä, siirretäänkö metsä eteenpäin kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla vai lahjana, metsävähennys lisää kaupan houkuttelevuutta silloin, kun tilalla on hakkuumahdollisuuksia.
Metsäsijoittajaa Lappalainen neuvoo luovutusvoiton tuloutuksen vuoksi miettimään, onko hänen lainkaan kannattavaa käyttää metsävähennystä.
Lisätietoja:
Vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Hae sanalla metsävähennys
metsakeskus.fi/metsalahjavahennyslaskuri
Vähän käytetty vähennys
Metsälahjavähennys, joka periaatteeltaan muistuttaa metsävähennystä, otettiin käyttöön muutama vuosi sitten helpottamaan suurten ja suurehkojen metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.
Käytännössä metsälahjavähennys koskee melko harvoja metsänomistajia.
Oikeus metsälahjavähennykseen voi syntyä, jos on saanut lahjana metsäomaisuutta vuonna 2017 tai sen jälkeen. Metsälahjavähennykseen oikeuttava vähimmäispinta-ala määräytyy metsän sijaintikunnan mukaan. Vähennyksen käyttömahdollisuutta voi arvioida Metsäkeskuksen laskurilla.
Metsälahjavähennys pienentää metsätalouden veronalaista tuloa, ja se lasketaan yrittäjävähennyksellä vähennetystä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta.
Myös metsälahjavähennyksen käyttö on vapaaehtoista ja vähennystä vaaditaan itse. Vähennystä vaaditaan esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä joko Omaverossa tai verolomakkeella 2L. Metsälahjavähennysoikeus vanhenee 15 vuodessa.
Verovinkki
Metsälahjavähennystä vaaditaan metsänomistajan henkilökohtaisessa verotuksessa esitäytetyn veroilmoituksen jättämisen yhteydessä lomakkeella 2L tai Omaverossa. Samassa yhteydessä ilmoitettavia metsätalouden menoja ovat myös käyttöomaisuuden myynnistä saadut luovutusvoitot sekä metsätalouteen kohdistuvien velkojen korot. Verottaja lähettää esitäytetyn veroilmoituksen maalis-huhtikuussa.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
