VÄITÖksiä Soiden ennallistamisesta saatu lupaavia tuloksia
Suo-ojien tukkiminen palauttaa hiljalleen suon alkuperäisen kasvillisuuden, filosofian maisteri Tuomas Haapalehto toteaa väitöstutkimuksessaan.
Haapalehto vertaili 5–10 vuotta sitten ennallistettuja eteläsuomalaisia soita luonnontilaisiin ja ojitettuihin. Ennallistaminen oli tehty tukkimalla tai patoamalla ojat turpeella.
”Vuosikymmeniä kestävä ojitus aiheuttaa soissa suuria muutoksia. Vedenpinnan lasku hävittää hiiltä turpeen pintaosasta. Myös kasvillisuus muuttuu ja turpeen kertyminen suon pintaosassa hidastuu”, Haapalehto toteaa.
Tukittujen ojien nostama veden pinta sekä suoveden ja turpeen kemiallisten ominaisuuksien muutokset luovat hyvät edellytykset lajiston ja suoekosysteemin palautumiselle.
Soihin on sitoutunut valtava määrä hiiltä ilmakehästä vuosituhansien mittaan. Märissä ja hapettomissa oloissa kasvien sitoma hiili on varastoitunut turpeeseen.
”Siksi onkin lupaavaa, että hiilen varastoitumisen kannalta tärkeä pintaturpeen kehittymisprosessi saavutti luontaisen nopeutensa jo muutamassa vuodessa ennallistamisen jälkeen”, Haapalehto sanoo.
Vaikka ennallistetun suon kasvillisuus palasi, lajisto poikkesi vielä merkittävästi luonnontilaisten soiden lajistosta kymmenen vuotta ojien tukkimisen jälkeen.
Haapalehto tulkitsee, ettei pintaturpeen kertymisen palautumiseen aina tarvita luontaisen kasvilajiston palautumista.
Haapalehdon tutkimusta voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristöministeriön työryhmässä, joka laatii suunnitelmaa Suomen ennallistamistavoitteen saavuttamiseksi.
Kansainvälisissä monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävissä sopimuksissa ennallistamiseen on asetettu valtavat tavoitteet. Vuoteen 2020 mennessä pitäisi ennallistaa 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä.
Pinta-alana se tarkoittaisi pelkästään Suomessa lähes miljoonaa suohehtaaria.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
