Tältä näyttää ”zombikala” ‒ jokiin kuolevat kyttyrälohet aiheuttavat myös ympäristöongelmia
Kyttyrälohi muuttuu kudun aikana heikkokuntoiseksi ja lopulta kuolee. Joesta pyydetyt kalat eivät ole välttämättä syömäkelpoisia.
Kuvassa kyttyrälohi kudun jälkeen Tenojoella. Kala on vielä hengissä, mutta sen pyrstö on tuhoutunut jo lähes kokonaan. Kuva: Mikko KytökorpiKyttyrälohi on punalihainen ja erittäin maukas kala merestä pyydettynä. Jokeen noustuaan kalan laatu alkaa kuitenkin heikkenemään nopeasti. Kalat tulevat lopulta syömäkelvottomiksi.
Kuteminen vie kaloilta kaiken energian, jonka jälkeen alkaa vaiheittainen kuolema.
”On aika hurjan näköistä, kun kyttyrälohet alkavat elävältä lahoamaan ja kuolemaan. Kudun lopulla kalat ovat ihan zombin oloisia ja puolittain lahonneita. Niistä alkaa tippumaan eviä, ja joiltain kaloilta voi puuttua pyrstö kokonaan”, kertoo luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.
Kutevat kyttyrälohet ovat niin huonokuntoisia, että niitä voi nostella käsin vedestä rannalle.
Kaikki jokeen nousevat kyttyrälohet kuolevat kudun jälkeen. Kalanraatoja voi olla kudun jäljiltä tuhansia. Joen koosta ja kalojen määristä riippuen vaikutukset vesistöön voivat olla merkittävät.
”Kuolleiden kyttyrälohien vaikutukset vesistöön ovat mittakaavakysymys. Pieni joki ja paljon kyttyrälohia, niin ihan varmasti tuottaa ongelmia”, Erkinaro sanoo.
Suuremmassa joessa taas vaikutukset voivat olla pienemmät. Tästä huolimatta jo Tenojoeltakin on kuultu valitusta löyhkäävistä kalanraadoista.
”Norjassa on jo todettu ongelmia. On erilaisia taudinaiheuttajia, vedenlaatu heikkenee ja ravinnemäärät lisääntyvät. Syntyy myös esteettisiä haittoja, kun kalanraatoja on pitkin rantoja ja melkoinen löyhkä ilmassa.”
Oulun Yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat aloittaneet tutkimuksen kuolleiden kyttyrälohien vaikutuksista jokiin ja niiden ympäristöön.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
