Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä mykistyi metsänomistajakyselyn tuloksista
Joka kymmenes metsänomistaja ei tiedä mitä metsällään tekisi.
Ministeri Jari Leppä mykistyi tiedosta, jonka mukaan joka kymmenes metsänomistaja ei tiedä, mitä metsällään tekisi. Kuva: Jarkko SirkiäSuuren Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan joka kymmenes metsänomistaja ei tiedä, mitä metsällään tekisi. Tulos on maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan suorastaan mykistävä.
Metsätutkijat valottivat tänään nettiseminaarissa suuren metsänomistajatutkimuksen tuloksia. He toivoivat päässeensä kurkkaamaan metsänomistajien pään sisään laajalla aineistollaan.
Yksi tutkimuksen tärkeistä tuloksista oli, että metsänomistajien keski-iän kasvu näyttäisi olevan taittumassa. Tällä hetkellä puolet metsänomistajista on jo täyttänyt 65 vuotta.
"Toinen tulos on, että metsänomistajien kaupungistuminen ei ole edennyt odotetulla nopeudella. Tilalla asuu silti entistä harvempi metsänomistaja ja maanviljelijöiden osuus on tippunut kymmenen prosentin pintaan", kertoi vanhempi tutkija Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta.
Kolmas tulos on, että entistä suurempi osa metsänomistajista painottaa metsän taloudellisia arvoja. Vastaavasti pelkästään metsien virkistyskäyttöä arvostavien metsänomistajien osuus on laskussa.
Oma erityisryhmänsä ovat epätietoiset metsänomistajat. Heitä on suunnilleen yhtä paljon kuin aktiivisia viljelijämetsänomistajia.
"On suorastaan mykistävää, että joka kymmenes metsänomistaja ei tiedä, mitä metsällään tekisi. Toisaalta myös metsien taloudellista turvaa korostavien metsänomistajien osuus on selvästi kasvanut", kommentoi ministeri Leppä.
Leppä muistutti, että metsänomistajat ovat ratkaisijan paikalla ilmastotoimien toteutuksessa. Hän nosti esiin myös, että metsien hyvä hoito ja arvostus ovat sidoksissa perhemetsäomistukseen. Siltä osin Leppä kaipasi metsänomistamiseen lisää aktiivisuutta ja yrittäjämäistä otetta.
"Metsänomistajien omaisuuden suojasta pidettävä kiinni. Se tuntuu unohtuneen erilaisessa maakäytön suunnitelmissa", Leppä muistutti.
Puun tarjontaan metsänomistajien rakennemuutoksella ei näyttäisi olevan ratkaisevaa vaikutusta. Vaikka entistä harvempi metsänomistaja myy puuta, leimikot ovat aiempaa suurempi, totesi tutkija Harri Hänninen Luonnonvarakeskuksesta.
"Leimikoiden koon kasvu on loistojuttu. Se lisää tehokkuutta ja parantaa kannattavuutta", totesi UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander.
Brander pohti median metsänomistajista luomaa julkisuuskuvaa. Hän kysyi, korostuuko siinä luonnonsuojelun ja virkistyskäytön näkökulma talouden kustannuksella.
"Tutkimuksen mukaan metsien taloudellinen vaikutus korostuu metsänomistajien ajattelussa. Se on metsänomistajille oikeasti tärkeää. Tässä voisi vielä kysyä, onko oikein, että verorasitus kohdistuu vain aktiivisiin ja puukauppaa käyviin metsänomistajiin", Brander heitti.
Kommenttinsa lopuksi Brander totesi, että varsinaiset uhat metsätaloudelle tulevat alan ulkopuolelta.
"En voisi olla tästä enempää samaa mieltä", vastasi tilaisuudessa puhetta johtanut MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
