Retrohenkinen Norppalive haastaa somen pikavideot, jotka hyppäävät silmille väkisin

WWF:n tuottama Norppalive eli saimaannorpan keväistä karvanvaihtoa kuvaava suora lähetys käynnistyi toukokuun alussa jo yhdeksättä kertaa.

Lepokivellä köllöttelevä Pullervo oli vuoden 2016 somehahmo, josta puhuttiin toimistojen kahvipöydissä ja jonka käänteistä vinkattiin kavereille.

”Nyt se sukelsi!”

Oli riemastuttavaa elää mukana aikaa, jolloin eläimen katselu aiheutti niin paljon hyvää mieltä.

Nykyisin sosiaalisen median kanavat täyttyvät niin sanotuista keloista eli videonpätkistä kyhätyistä kertomuksista, joissa menoa vauhditetaan usein vielä musiikilla.

Kelat tempaavat mukaansa, ja algoritmi syöttää niitä tarjolle yhä kutsuvammin.

Yleensä sattumanvarainen video pyörähtää käyntiin heti, kun sovelluksen avaa. Vaikka osa keloista on hauskoja ja jotkut hyödyllisiäkin, niiden katselu aiheuttaa epämääräisen epämukavan olon.

Aiheet vaihtuvat, eikä niiden valinta tunnu enää olevan omissa käsissä. Katseluluupista selvittyä on vaikea muistaa, miksi ylipäänsä avasi kännykän.

Siksi Norppaliven kaltainen hidastempoinen verkkolähetys tuntuu jälleen raikkaalta tuulahdukselta suoraan Saimaalta. Katson mieluummin kivellä köllöttelevää norppaa – tai pelkkää kiveä ja laineiden liplatusta – kuin 15 sekunnin välein vaihtuvaa klippikimaraa.

Norppa on saanut rinnalleen kilpailijoita, jotka tarjoavat katselijoille nopeampia ja jännittävämpiä juonenkäänteitä.

Yksi WWF:n Luontoliven suosituimmista esiintyjistä on sääksi, jonka pesintää seurataan Saimaalla.

Viime vuonna Sääksilive keräsi 3,8 miljoonaa katselukertaa. Lähetyksessä nähtiin poikasten varttumisen lisäksi kilpakosija ja tuntematon poikanen ruokavieraana.

Muutamana vuonna norppakamera on viety myös Saaristomerelle, jossa on nähty itämerennorpan joukkokokoontumisia ja jopa delfiinihyppyjä.

Muutkin organisaatiot ovat kopioineet ideaa ja ruudulta voi ajankuluksi katsella milloin koiranpentujen painia, milloin suomenhevosvarsojen ensiaskelia.

Palaan kuitenkin rauhallisiin ja erakkohenkisiin saimaannorppiin. Niiden vähäeleinen oleilu viehättää minua enemmän kuin mikään muu eläimellinen härväys.

”Pullervo loikoili rantakalliolla pitkät tovit ja lähti sitten uimaan – katso video!”

Tämä otsikko Norppaliven uutisseurannassa ansaitsee klikkinsä.