Pienistä tipoista kertyy maastoon vuosittain tuhansien tonnien öljypäästö

Joka kerta, kun moottorisaha pärähtää käyntiin jossain päin Suomea, teräketju alkaa sylkeä pienen pieniä öljytippoja. Öljy on välttämätöntä voitelun kannalta, mutta se päätyy lastujen mukana sahauspaikalle: Metsään, pihalle tai missä sahaa satutaankaan käyttämään.

Vaikka yksittäisen sahaajan päästämä öljymäärä voi tuntua mitättömältä, yhteensä pisaroista kertyy Suomessa vuosittain tuhansien tonnien öljypäästö.

Mineraaliöljyt saattavat sisältää syöpää aiheuttavia polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä.

Pelkästään markkinajohtaja Fortum valmistaa Jämsänkoskella yhteensä 4,5 tuhatta tonnia teräketju- ja johdinöljyjä vuodessa. Johdinöljyjä käytetään teollisuudessa esimerkiksi sahojen ja vaneritehtaiden laitteiden voiteluun.

Mineraaliöljyjen hajoaminen luonnossa kestää kuukausista vuosiin, kertoo myyntipäällikkö Martti Pentikäinen Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnasta.

Ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi mineraaliöljyn vaihtoehdoksi on noussut kasviperäinen bioöljy.

Ruotsissa bioöljyn käyttö on jopa osin pakollista. Kuluttajille saa siellä myydä ainoastaan biohajoavaa teräketjuöljyä.

Suomessakin bioöljy on yleistynyt. Esimerkiksi Koskisen Oy on siirtynyt kokonaan bioöljyjen käyttöön tehtaillaan.

Aikaisemmin bioöljyjä vaivasi huono maine, sillä ensimmäiset tuotteet olivat huonolaatuisia.

”Se hapetti järjestelmät, kun biologinen käyminen alkoi laitteissa. Tiivisteet eivät kestäneet, putket menivät tukkoon. Viisi vuotta sitten asiakas kääntyi kannoillaan tai minulle näytettiin ovea, kun mainitsin bioöljystä.”

Nyt bioöljyä osataan valmistaa laadukkaasti ja laitteetkin kestävät sen. Fortumin tuotannosta sitä on noin 10 prosenttia. Raaka-aineena on rypsi- ja rapsiöljy, jota valmistaa Binol Ab Ruotsissa. Hinta on suunnilleen kaksinkertainen mineraaliöljytuotteisiin verrattuna.

Kun käyttömäärät kasvavat, bioöljyjäkin olisi mahdollista kierrättää voiteluöljyksi. Leipomoiden jäteöljyjä Fortum ei ole halunnut käyttää, koska ne saattavat sisältää öljyyn liuenneita rasvoja sekä sokereita, joita ei voida hallita prosessissa.

Toistaiseksi suurin osa johdin- ja teräketjuöljystä tehdään kierrätetyn mineraaliöljyn ja uuden öljyn sekoituksesta.

Raaka-aineeksi soveltuvat kirkkaat keräysöljyt kuten metsäkoneiden hydrauliikkaöljyt ja paperikoneiden voiteluöljyt.

"Kaikki sellaiset öljyt, mitä ei ole moottoreissa. Rikkiä ja palamisjätteitä ei saa olla", Pentikäinen kiteyttää.

Kuntien keräyspisteiden jäteöljyt menevät uusiokäyttöön regeneroinnin eli tislaamisen kautta, koska ne saattavat sisältää vääränlaisia jätteitä kuten jäähdytinnesteitä ja liuottimia.

Keräysöljystä suodatetaan ja separoidaan ylimääräiset ainekset pois. Sitten siihen sekoitetaan 3-5 prosenttia lisäaineita, jotka tuovat esimerkiksi sitkoa tai estävät hapettumisen.

Keräysöljyn lisäksi Fortum käyttää raaka-aineena huuhteluöljyjä, jotka ovat peräisin öljyjalostamojen putkistojen huolloista.