Metsäliitto on jäsentensä puiden perässä, pelkkä sijoitus rahana ei kiinnosta

Isokyröläinen Heikki Hiipakka soittaa. Hän on lukenut MT:n uutisen Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen ehdotuksesta, jonka mukaan osuuskunnan jäsenille maksettavia osuuspääoman korkoja aiotaan laskea.

Hiipakka on suuttunut voitonjakoehdotuksesta. Viime keväänä jäsenille maksettiin 101 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna summa on kutistumassa 93 miljoonaan euroon.

Kahden keskeisen osuuden korko on laskemassa prosenttiyksikön. Osuuskunnan perusosuudelle maksettaisiin 5,5 prosenttia ja Metsä1-lisäosuudelle 5,0 prosenttia.

A-osuudelle ehdotetaan kahden ja B-osuudelle yhden prosentin korkoa.

Perusosuuden korko on ollut edellisen kerran yhtä alhaalla vuonna 2014.

Hiipakka kertoo sijoittaneensa puunmyyntitulojaan liiton osuuksiin eläkepäiviensä turvaksi. Hänen mielestään perusosuuden korkoa ei saa pudottaa alle kuuden prosentin.

Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta. Kuva: Timo Heikkala

Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta kertoo saaneensa asiasta muutaman kiperän soiton. Hän on tarjonnut vastaukseksi hallituksen näkökulmaa.

Linnarannan mukaan hallituksen ehdotus perustuu osuuskunnan tulokseen ja voitonjakopolitiikkaan. Se koostuu tytäryhtiöiden osingoista ja osuuskunnan Suomen liiketoiminnoista, kuten puunhankinnasta ja metsänhoitopalveluista (Forest) ja puutuotteista (Wood).

”Voitonjako halutaan pitää mahdollisimman tasaisena ja ennustettavana. Pitkällä sihdillä tavoitteena on maksaa noin puolet tuloksesta”, Linnaranta sanoo.

Metsäteollisuuden matalasuhdanteen jäljiltä osuuskunnan viime vuoden tuloslaskelman viimeinen rivi näyttää 82 miljoonan euron voittoa. Jäsenille aiotaan siis maksaa enemmän kuin osuuskunnan koko viime tilikauden nettotulos.

Metsäliitto uudisti voitonjakoaan vuonna 2022 niin, että se pyrkii palkitsemaan aktiivisia puunmyyjiä. Tavoitteena on saada jäsenet myymään puunsa omille tehtaille.

Uudistuksen yhtenä osana tuli ylijäämän palautus, joka on jäsenen toimittamaan puumäärään perustuva voitonjaon osa, kiinteä korvaus teollisuudelle toimitetusta puista.

Metsä1-lisäosuuksina maksettava ylijäämän palautus on ollut 15–30 senttiä kuutiolta. Tälle keväälle hallitus esittää 30:a senttiä. Palautus maksetaan edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana toimitetusta puumäärästä. Esimerkiksi vuonna 2021 toimitetuille puille olisi tulossa yhteensä 1,05 euron palautus.

Viime vuodelta ylijäämänpalautuksen osuus voitonjaosta on noin 17 prosenttia.

Ylijäämänpalautuksen jälkeen jaettavaa on jäljellä 83 prosenttia. Se jaetaan käytännössä perusosuuden ja Metsä1-lisäosuuksien kesken.

Jokaisen Metsäliiton jäsenen pitää merkitä perusosuuksia. Merkintähinta määräytyy metsäomistuksen pinta-alan ja sijaintikunnan mukaan.

”On reilua, että paras korko maksetaan perusosuudelle, koska kaikki ovat merkinneet sitä.”

Voitonjaosta euromääräisesti suurin potti menee Metsä1-lisäosuuksille, koska niitä on merkitty kaikkein eniten, hieman alle miljardi euroa. Niitä voi merkitä vain puukaupparahoilla.

Osuuskunnalla on myös A- ja B-lisäosuuksia, mutta se haluaa niistä eroon, koska niihin ei liity puukauppaan kannustavaa elementtiä.

A-osuuksia voi vaihtaa yksi yhteen Metsä1-lisäosuuksiin, mutta B-lisäosuudelle vastaavaa ei ole tarjolla.

Muutamassa vuodessa vaihto on edennyt nopeasti. Sitä on vauhditettu muun muassa osuuksille maksetuilla koroilla. Vielä muutama vuosi sitten A-lisäosuuden korko oli 5–7 prosenttia, mutta Metsä1:n lanseerauksen jälkeen A-lisäosuuden korko on pudonnut prosenttiyksikön vuodessa.

Euro on ollut hyvä konsultti: kukapa tyytyisi kahden prosentin korkoon, jos vaihdon jälkeen tarjolla on viisi prosenttia. A-lisäosuuden pääomat ovat huvenneet vuoden 2021 lopun runsaasta miljardista eurosta viime vuoden lopun 251 miljoonaan euroon.

Metsä1-lisäosuus on voimassa kymmenen vuotta kerrallaan. Jokaisella puukauppaeurolla voi merkitä sekä yhden lisäosuuden että uusia jo olemassa olevan: näin pystyy pitämään maksimissaan 20 vuoden puukauppatuloja vastaavan määrä Metsä1-lisäosuuksia.

Jos korko olisi tasaisesti viisi prosenttia vuodessa, 20 vuodessa voisi nimellisesti kaksinkertaistaa vuotuisen puukauppatilinsä. Tuosta viidestä prosentista ei ole takuuta, ja tässä esimerkissä ei ole otettu huomioon mahdollista korkoa korolle vaikutusta, eikä pääomabonusta.

Perusosuutta Metsäliiton jäsen ei pääse pakoon. Kannattaako jäsenen merkitä muita osuuksia?

Metsä1-lisäosuuden viiden prosentin korko on ihan kilpailukykyinen, jos sitä vertaa vaikka määräaikaistalletukseen. Kahden vuoden ja 10 000 euron talletuksen korko on nyt noin kolme prosenttia.

Lisäosuudessa on vielä pääomabonus. Puukauppatuloilla voi merkitä uusia Metsä1-lisäosuuksia maksamalla niistä 85 prosenttia merkintähinnasta. Lopun maksaa osuuskunta.

A-lisäosuus tarjosi viime vuodelta nippa nappa inflaatiosuojan ja hieman tuottoa, mutta B-osuudesta ei irronnut edes inflaatiosuojaa viime vuoden noin puolentoista prosentin inflaatiota vastaan.

Vaikka tuotto on olematon, osuuskunnan jäsenillä on näitä kahta osuutta edelleen yli 300 miljoonalla eurolla.

Helsingin pörssin tuotti viime vuonna -0,1 prosenttia, kun mukaan lasketaan osingot. Yksi vuosi on lyhyt sijoitusperspektiivi. Suomen osakemarkkinoiden tuotto on keskimäärin ollut 6–7 prosenttia vuodessa.

Pörssiosakkeista pääsee useimmiten nopeasti eroon, mutta Metsäliiton osuudet eivät ole yhtä likvidejä. Osuuksien irtisanomisaika on 6–18 kuukautta irtisanomisvuoden lopusta.

Tässä jutussa verotus on tietoisesti jätetty sivurooliin. Yleissääntö on, että muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatua ylijäämää verotetaan lievemmin 5 000 euron yhteismäärään asti. Ylijäämästä on veronalaista tuloa 25 prosenttia ja verovapaata tuloa 75 prosenttia.

Metsäliitolle osuuspääoma on yksi tapa rahoittaa toimintaa. Osuuspääoman määrä on viime vuosina ollut 1,4–1,5 miljardia euroa. Se saattaisi saada lainaa rahoitusmarkkinoilta hieman halvemmalla, mutta niihin instrumentteihin ei voi kytkeä puuhuoltoa.