Jäiden ja lumen puute voi tappaa suuren osan saimaannorpan kuuteista

Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä ei ole nähnyt näin heikkoa jää- ja lumitilannetta tammikuussa 40 vuoden seuranta-aikana. Tilanne vaarantaa saimaannorpan pesinnän. Poikaset syntyvät helmikuun lopussa, joten lumen sataminen ehtii vielä pelastaa tilanteen.

Sipilän mukaan lumettomia talvia on ollut ennenkin, mutta niistä on selvitty kolaamalla apukinoksia jäälle. Jos jäätkin puuttuvat, menee norppien pesinnän auttaminen vaikeaksi.

Jos saimaannorppa synnyttää avojäälle, poikasista kuolee noin 30 prosenttia. Apukinoksilla kuolleisuus on saatu putoamaan 14 prosenttiin. Hyvinä talvina poikasista kuolee noin 8 prosenttia.

Sipilä ei osaa sanoa, kuinka suuri osuus poikasista menehtyy, jos norpat joutuvat jään puuttuessa synnyttämään rannoille ja luodoille. Rannoilla uhkana ovat pedot ja häiritsevät ihmiset.

Saimaalla isot selkävedet ovat nyt sulana tai heikossa riitteessä. Osa lahdista ja rannoista on jäässä. Pohjois-Saimaalla tilanne on järven eteläosia parempi. Missään ei kuitenkaan ole vielä muodostunut pesintään tarvittavia kinoksia.

Vapaaehtoisten joukko alkaa kolata apukinoksia tarvittaessa tammi–helmikuun vaihteessa.

"Kinokset on yleensä tehty luodoille. Nyt ei ole varmaa, että niille ylipäätään päästään. Voi olla että apukinoksia laitetaan poikkeuksellisiin paikkoihin."

Saimaannorpan elinpiiri voi ulottua 90 neliökilometrin alueelle. Periaatteessa ne voivat hakea pesäpaikan kaukaakin, mutta käytännössä ne yleensä etsiytyvät tutulle paikalle ja valitsevat vaihtoehtoisen synnytyspaikan muutaman kilometrin säteeltä.

Saimaannorppia on noin 400 yksilöä. Vuosittain kanta on kasvanut noin 15–20 yksilöllä. Jos yksikään kuutti ei selviytyisi talvesta, pienenisi kanta noin 40–50 yksilöllä vuodessa. Norppakantaa verottaa myös menehtyminen kalanpyydyksiin pääasiassa kalastusrajoituskauden ulkopuolella. Vuosittain verkkoihin hukkuu noin kuusi norppaa.

Tärkeintä Sipilän mukaan on se, että ihmiset antavat norpille pesimärauhan. Mitä enemmän pesän lähellä on asutusta ja häiriötekijöitä, sitä todennäköisemmin kuutti kuolee.

Lue myös:

Leuto talvi rasittaa kasveja ja altistaa eläimiä taudeille – valkoisesta talviväristäkin voi nyt olla vain haittaa

Karhut ovat talviunilla normaaliin tapaan – osa otsoista nukkuu kuusten alla ilman lumen suojaa