Hakkuuaukoille jäävän kuolleen puun määrä vaihtelee suuresti, Seppo Vuokko kirjoittaa. Usein varttuneen kuusikon hakkuussa kuollutta puuta jää enemmän kuin nuoren metsän palolle. Kuva: Petteri Kivimäki
Vuokko: Lahopuun määrä ei vaikuta metsän kehitykseen, mutta uutta lahopuuta ei synny ilman kasvavaa metsää
Uuden metsän kehitys riippuu paljon enemmän maapohjasta ja pinnanmuodoista kuin siitä, peittääkö maata tuhka vai hakkuujätteet, kirjoittaa luontokirjailija Seppo Vuokko kolumnissaan.
Hakkuuaukoille jäävän kuolleen puun määrä vaihtelee suuresti, Seppo Vuokko kirjoittaa. Usein varttuneen kuusikon hakkuussa kuollutta puuta jää enemmän kuin nuoren metsän palolle. Kuva: Petteri KivimäkiMaa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vertasi puheessaan joulukuussa hakkuuaukkoja paloalueisiin.
Paloalueet eivät ole keskenään samanlaisia, kuten eivät myöskään uudistusalat, kirjoittaa luontokirjailija Seppo Vuokko kolumnissaan maanantain MT:ssä.
"Jälki on aivan erilaista, leviääkö tuli nuoreen taimikkoon vai vanhaan kuusikkoon, tai riehuuko se maapalona vanhassa männikössä vai latvapalona nuoressa metsässä."
Hakkuuaukoille jäävän kuolleen puun määrä vaihtelee suuresti, Vuokko kirjoittaa. Usein varttuneen kuusikon hakkuussa kuollutta puuta jää enemmän kuin nuoren metsän palolle.
"Mikä on tärkeintä metsien säilymisen kannalta? Kuollut puu? Eikö se ole olennaisempaa, että kuolleiden puiden tilalle syntyy uusi puusukupolvi, uusi metsä?", Vuokko kysyy.
Tässä suhteessa uudistusalat ja paloalueet ovat samanlaisia.
"Uuden metsän kehitys riippuu paljon enemmän maapohjasta ja pinnanmuodoista kuin siitä, peittääkö maata tuhka vai hakkuujätteet", Vuokko kirjoittaa.
"Lahopuun määrä ei vaikuta metsän kehitykseen, mutta uutta lahopuuta ei synny ilman kasvavaa metsää."
Lue koko kolumni: Seppo Vuokko: Palot ja hakkuuaukot vastakkain
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
