
Suomen tulisi uudistaa suurpetopolitiikkansa, vaatii Metsästäjäliitto.
Liiton mielestä Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista. Siellä kunkin suurpedon kannanhoitotavoitteet, kanta-arviot ja kannanhoidollisen metsästyksen perustelut tuotetaan viranomaistyönä maakuntatasolla. Myönnetyistä poikkeusluvista on valitettu EU:n luontodirektiiviin vedoten, mutta maan oikeuslaitos on hylännyt valitukset.
Suomen riistakeskus myönsi eilen keskiviikkona kymmenen poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen Lieksassa. Muut 22 hakemusta saivat kielteisen päätöksen.
Riistakeskuksen mukaan lupaharkintaa ohjasi Suomen suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tiukentunut oikeuskäytäntö. Karhun poikkeuslupahakemuksissa suurin puute oli kannanhoidollisella metsästyksellä tavoiteltavan päämäärän täsmällinen perusteleminen.
Metsästäjäliiton mukaan metsästäjillä ei ole riittävää tietoa ja taitoa laatia oikeudellisesti kattavia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia siinä laajuudessa, mitä riistakeskus tai oikeuslaitos edellyttävät.
”Tästä on osoituksena niin nyt riistakeskuksen hylkäämät karhun metsästyksen poikkeuslupahakemukset, kuin viime vuoden lopulla riistakeskuksen hylkäämät suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupahakemukset”, liitto esittää.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
