

Sahatavaran hintojen raju nousu on lisännyt metsänomistajien intoa sahata itse tai sahauttaa läheisellä sahayrittäjällä oman metsän tukit laudoiksi ja lankuiksi.
”Nyt eletään sellaista kevättä ja kesää, että kaikki sahat pyörivät”, sanoo piensahoja ja höyläämöjä edustavan Suomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Ripatti.
”Nyt jos koskaan kannattaa omaa metsää hyödyntää rakennushankkeisiin.”
Yhä useampi metsänomistaja on Ripatin mukaan laskenut, että rakentamiseen tarvittava sahatavara on edullisempaa ottaa näillä hinnoilla omasta metsästä.
”Jos sahayrittäjä on hankkinut oikeuden lujuuslajitteluun, hän voi myös luokitella kantaviin rakenteisiin menevän sahatavaran ja antaa siitä kirjallisen todistuksen.”
Ripatti vakuuttaa, että sahayrittäjän tekemän lujuusluokituksen tulos on parempi kuin kaupasta ostetun koneellisesti luokitellun sahatavaran. ”Tämähän on juuri sitä palvelua, jota me pienet sahayrittäjät voimme asiakkaille tarjota.”
Omasta metsästä tehtyä sahatavaraa hän kehuu ekologiseksi teoksi, koska tuotannon hiilijalanjälki on pieni ja tuotteen hiilivarasto suuri. ”Puhutaan todellakin lähipuusta.”
Piensahaustoiminta elää uutta nousua. Siitä kertoo Ripatin mukaan uusien yrittäjien määrä. Osa heistä on jatkamassa tuotantoa sukupolvenvaihdoksen jälkeen, mutta alalle on tullut myös kokonaan uusia nuoria yrittäjiä.
Sahayrittäjät eivät palvele ainoastaan omasta metsästään tukkeja sahauttavia metsänomistajia, vaan asiakkaiden kirjo on laaja. Monet asiakkaat kysyvät räätälöityjä määrämittatuotteita esimerkiksi vanhojen rakennusten remontointiin, osa taas erikoispuuta panelointiin tai vaikkapa saunan lauteiksi.
”Erikoispuilla kuten haavalla, siperianlehtikuusella ja hyvälaatuisella koivun tyvitukilla on tosi kova kysyntä”, Ripatti kertoo.
Piensahauksen nousu näkyy myös sahalaitteiden kaupassa.
Wood-Mizerin tukkivannesahoja maahantuovan Falkberg Jordbrukin markkinointipäällikkö Kati Blackbourn kertoo, että koronapandemian aikana myyntimäärät hypähtivät koko Euroopassa, kun ihmiset ryhtyivät remontoimaan ja rakentamaan uutta.
”Kovan kysynnän vuoksi olemme kärsineet pidentyneistä toimitusajoista. Jos nyt tekee tilauksen, toimitusta pitää odottaa syyskuulle.”
Toimitusaikoja on venyttänyt myös pula elektroniikan komponenteista ja lisävarusteista. Sama pula, mikä on vaivannut maailmanlaajuisesti lukuisia toimijoita pienkoneiden valmistajista autotehtaisiin.

Yhdysvaltalaisen Wood-Mizerin Euroopassa myytävät sahalaitteet tehdään Puolassa, missä tehtaan kapasiteettia ollaan laajentamassa.
Suomessa myytävistä Wood-Mizerin tukkivannesahoista halvimmat, lähinnä harrastajakäyttöön tarkoitetut, maksavat ilman arvonlisäveroa noin 4 500 euroa. Kalleimpien mallien hinta ilman arvonlisäveroa on noin 40 000 euroa, jolloin varusteisiin kuuluu hydraulinen tukinkäsittely, mittalaitteet, sahatavaran jatkopöydät ja teroituslaitteisto.
”Meillä eniten myydyin malli LT15 maksaa 6 000‒7 500 euroa. Se sopii hyvin kotitarvesahaukseen, mutta myös esimerkiksi hirsirakentajat käyttävät sitä”, Blackbourn kertoo.
Moni metsänomistaja on päättänyt hankkia hänen mukaansa tukkivannesahan, kun metsään on iskenyt myrsky- tai hyönteistuho.
Veistokone-fi:n toimitusjohtaja Mika Järvinen toteaa, että tukkivannesahojen kasvanutta kysyntää hillitsee nyt laitteiden hintojen nousu.
Viime keväästä hintoihin on tullut Järvisen mukaan lisää noin 30 prosenttia.
”Jos hinnat olisivat sellaiset, mitä ne olivat ennen koronaa, niin varmaan kauppa kävisi vielä kovemmin.”
Vilkkain kysyntä on 5 000–10 000 euron hintaluokassa, hän kertoo.
Veistokone-fi tuo maahan itävaltalaisia Holzmannin ja latvialaisia Tehnikan tukkivannesahoja.
Katso video:
Lue lisää:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
