Talousmetsä varastoi hiiltä luonnonmetsää paremmin – MTK: "Tätähän me olemme sanoneet jo pitkään"

Suomessa ja Ruotsissa hakataan vuosittain metsistä 1,5 prosenttia, Venäjällä vain 0,1 prosenttia. Siitä huolimatta Pohjoismaiden metsien hiilivarastot kasvavat paljon voimakkaammin Kuva: Timo Filpus

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa metsiä hoidetaan harvennuksin ja uudistetaan avohakkuilla. Sen ansiosta metsät toimivat hiilinieluina.

Alaskassa metsiä ei käsitellä lainkaan, ja Kanadassa sekä Venäjällä metsänhoito on paljon Pohjoismaita vähäisempää. Niissä metsien hiilivarasto pysyy suurin piirtein ennallaan.

Tämä selvisi nyt ensimmäistä kertaa laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin pohjoisten havumetsien hiilivarastojen kehitystä vuosina 1990–2017.

Talousmetsien hiilinielua lisää vielä hiilen varastoituminen pitkäksi aikaa sahatavaraan ja puusta valmistettuihin tuotteisiin.

"Tutkimus ei tue väitettä, jonka mukaan hoitamattomat metsät tuottaisivat suurimman ilmastohyödyn", sanoo tutkimusryhmän vetäjänä toiminut Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) metsätalouden professori Peter Högberg tiedotteessa.

Hoidettujen metsien hiilinielut syntyvät tutkijoiden mukaan lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin vähemmän hoidetuissa tai hoitamattomissa metsissä esiintyy metsäpaloja selvästi hoidettuja metsiä useammin.

Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä palaa joka vuosi noin puoli prosenttia metsäalasta. Ruotsissa palaa vain 0,1 prosenttia, Suomessa ja Norjassa sitäkin vähemmän.

"Metsäpalojen vähäisyys Pohjoismaissa johtuu tehokkaasta palojen ehkäisystä", Högberg muistuttaa.

Hiilivarastojen kasvua selittää myös Pohjoismaiden metsien keskimääräistä nuorempi ikä ja hyvä kasvuvauhti.

Hiilivarasto kasvoi Pohjoismaiden metsissä keskimäärin 35 prosenttia vuosina 1990–2017. Muissa maissa muutokset olivat parin prosentin luokkaa.

MTK:n metsäjohtajaa Marko Mäki-Hakolaa tutkimustulos ei yllätä.

"Tätähän me olemme sanoneet jo pitkään, mutta nyt tutkimukset vahvistavat sen. Suomalaisenkin kaltainen metsätalous on ilmastolle hyödyllistä."

Tulokset julkistettiin kreivin aikaan juuri, kun EU:ssa pohditaan metsien käytön tulevaisuutta.

"EU:ssa trendinä on ollut, että metsien käyttöä pyritään vähentämään. Ehkä tämä nyt herättää päättäjiä."

Fossiilitaloudesta irti pyristellessä metsätalous on Mäki-Hakolan mielestä ratkaisu eikä ongelma.

"Fossilitaloudesta voidaan irtautua vain, jos jotain tulee tilalle. Fossiilisia tuotteita voidaan korvata pitkäikäisillä puutuotteilla, mutta myös metsäenergialla."

Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että nykyistä intensiivisempi metsien hoito Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä voisi lisätä metsien kasvua tai ainakin varmistaa hiilivarastojen säilymistä.

"Hakkuiden poistuma vastaisi nykyistä metsäpalojen poistumaa. Hiilivarastojen kasvu tulisi puutuotteiden muodossa."

Tutkijat tähdentävät, että metsäsektori voi olla kestävä osa biotaloutta.

"Metsäsektorilla on potentiaalia kasvaa etenkin suurissa maissa, joissa metsiä hyödynnetään vähän. Metsistä ja sen pitkäikäisistä tuotteista voi tulla huomattavasti nykyistä tärkeämpi hiilivarasto."

Myös metsien maaperän hiilivaraston muutoksia luodattiin tutkimuksessa. Tulosten mukaan kangasmaiden hiilivarastot kasvoivat kaksi kertaa nopeammin kuin vähemmän intensiivisen käsittelyn maissa.

Toisaalta ojitetuilta turvemailta poistuu hiiltä. Suomessa, jossa soita on paljon ja yli puolet niistä on ojitettu, soiden päästöt ovat samaa luokkaa kuin kangasmaiden hiilinielut eli ne kumoavat toisensa.

Lue myös

Avohakkuu ei vähennä maaperän hiilensidontaa

Mitä tarkoittavat hiilivarasto, hiilinielu ja hiilensidonta?