• Aarteen lukija muistelee eksymiskokemusta 40 vuoden takaa: ”Hevosen rauhallisuus tarttui myös minuun”

    ”Hetken siinä matkaa taitettuani en tiennyt enää tarkalleen, missä olin. Maisema näytti samanlaiselta joka puolella”, kirjoittaa Aarteen lukija Aarteita metsästä -kirjoituskilpailuun lähettämässään tekstissä.
    Tilaajalle
    ”Kun palelin horkassa, Poju lompsi tasaista tahtia eteenpäin hörähdellen välillä turvallisen tuntuisesti”, Aarteen lukija muistelee.
    ”Kun palelin horkassa, Poju lompsi tasaista tahtia eteenpäin hörähdellen välillä turvallisen tuntuisesti”, Aarteen lukija muistelee. Kuva: Hanne Manelius
    Metsä|Historia ja perinne
    28.10.202109:00
    Nimimerkki "Malla"

    Oli joulukuu 40 vuotta sitten. Astuin sisään talliin, otin ruunan pilttuusta, laitoin länget selkään, aisaremmit paikalleen ja perään tervantuoksuisen, pitkänmallisen reen.

    Minulle, äksylle teinille, oli annettu tehtäväksi viedä Poju-ruuna metsään rekiajelulle, vaikka olin luvannut lähteä kavereiden kanssa hengailemaan kartsalle.

    Se joulukuu ei todellakaan ollut harmaa ja vähäluminen. Lunta satoi koko ajan lisää, se oli pehmeää ja puhdasta. Saavuin metsätielle, oli rikkumaton hiljaisuus ja pureva pakkanen. Tunsin vain hevosen läsnäolon.

    Hetken siinä matkaa taitettuani en tiennyt enää tarkalleen, missä olin. Maisema näytti samanlaiselta joka puolella. Tie, jota tuskin enää erotti, oli kapea ja luminen, eikä siinä voinut pitkän reen kanssa enää kääntyä.

    Vähän alkoi jo sormia paleltaa puristaessani ohjaksista yhä lujempaa. Myös pieni pelko iski kehooni painaen rintakehääni kasaan, ja hengittäminen tuntui raskaalta.

    Ilta kallistui hämärän rajalle. Minulla ei ollut aavistustakaan, miten löydän takaisin. En pystynyt nauttimaan edes ympärilläni olevasta talvimaisemasta.

    Kun palelin horkassa, Poju lompsi tasaista tahtia eteenpäin hörähdellen välillä turvallisen tuntuisesti. Pojun rauhallisuus tarttui myös minuun. Hevonen tuntui itsevarmalta ja näytti tietävän mitä tekee.

    Hellitin suitsista ja laitoin ne jalkani ympärille, jotta voisin lämmitellä käsiäni. Menin maate oljilla ja lampaankarvataljalla pehmustettuun rekeen. Katselin isoja lumihiutaleita, joita satoi taivaalta. Hengitin muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos, eikä rintakehässä tuntunut enää puristusta.

    Matka jatkui ja tulimme metsäaukiolle. Poju teki tarkan kierroksen aukiolla ja tuli samalle reitille takaisin. Pelkoni oli hävinnyt, sormiini oli palautunut tunto, ja talvinen metsämaisema ympärilläni näytti taas kauniilta.

    Ja niin lenkki oli tehty, tulimme takaisin hevostalleille. Laitoin Pojulle kunnon iltasapuskat ja lähdin kotiin. Kotona isä kysyi, tiesinkö siitä uudesta metsätielenkistä. Vastasin, etten tiennyt mutta Poju tiesi ja se riitti.

    Enemmän tuli sitten hengailtua metsässä. Löysin tärkeän aarteen, joka sai äksyn teinin rauhoittumaan, hellittämään ja hengittämään.

    Nimimerkki ”Malla”

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää