Sammaleessa kasvaneet taimet jäävät kasvussa selkeästi jälkeen turpeessa kasvaneille, mutta lannoitusta ja kastelua hienosäätämällä ero voi pienentyä. Kuva: Pentti Vänskä
Metsäpuiden taimien hinta uhkaa nousta, kun turve kasvualustana väistyy – ”Sammal vaatii enemmän huolenpitoa”
Suonenjoella etsitään kuumeisesti vaihtoehtoa rahkaturpeelle, joka on ilmastosyistä väistymässä kasvualustana myös metsäpuiden tuotannosta.TilaajalleSuonenjoki
Metsäpuiden taimet kasvavat pienissä paakuissa, mikä aihettaa haastetta kasvualustalle. Puuntaimituotannossa ei myöskään ole altakastelumahdollisuutta kuten puutarhakasveilla. Kuva: Pentti VänskäTurpeesta luopuminen aiheuttaa päänvaivaa kasvihuonetuotannossa. Puutarhakasvien lisäksi vuosittain 150 miljoonaa metsäpuun tainta on tähän asti saanut ripeän lähdön kasvuun turvepedillä.
Turpeella on hyvä veden ja ravinteiden pidätyskyky, se on edullista ja tasalaatuista ja sen saatavuus on perinteisesti ollut hyvä. Kasvuturvetta kerätään kuitenkin samoilta tuotantoalueilta kuin energiaturvetta, jonka tuotannosta halutaan nopeasti eroon ilmastosyistä.
Suonenjoella metsäntutkijat yrittävät kuumeisesti löytää turpeelle vaihtoehtoa. Metsäpuiden tuotannossa on kuitenkin omat erityispiirteensä, jotka poikkeavat esimerkiksi koristekasvien ja syötävien kasvien kasvihuonetuotannosta.
Kuusen, männyn ja koivun taimia kasvatetaan hyvin pienissä paakuissa, joissa kasvualustan tasalaatuisuus korostuu. Yksittäiset puuntaimet ovat myös hyvin edullisia, ja kestävät huonosti hinnannousua.
”Nyt yli 90 prosenttia kasvatetuista taimista päätyy myyntiin. Vaihtoehtoisissa kasvatusalustoissa riskinä on, että taimia menee enemmän hukkaan, mikä tuhlaa energiaa ja muita tuotantopanoksia ja nostaa niiden hintaa”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Katri Himanen.
Suomessa valtaosan metsäpuiden taimista ostavat yksityiset metsänomistajat, joiden kukkarossa metsän perustamisen kustannukset tuntuvat konkreettisesti.
Turpeen tilalle kasvualustana on Suomessa kokeiltu muun muassa biojätekompostia, mädätettyä ja kompostoitua jätevesilietettä, puukuitua, ruokohelpeä, järviruokoa ja hamppua. Potentiaalisimmaksi on nousemassa rahkasammal.
Suonenjoella sammalta kokeillaan paraikaa eri puulajien taimien kasvatuksessa. Taimien kasvu näyttää yhä jäävän jälkeen turpeessa kasvavista taimista. Neulasten hailakan vihreä väri kertoo typen puutteesta, sanoo tutkija Juha Heiskanen.
”Jos lannoitus ja kastelu opitaan tekemään uudella tavalla, sammal voi toimia. Kehitystyössä ollaan vasta alkuvaiheessa.”
Kokeissa on havaittu, että sammalen seosaineeksi voidaan käyttää kompostia, biohiilijauhetta, pyrolysoitua havupuupellettiä ja karjanlannan mädätettä. Sopivan sammal-seosainesuhteen löytäminen vaatii kuitenkin tutkimusta.
Myös puukuitua sekä ruokohelpi- ja järviruokokuituja on kokeiltu, mutta oikean hiukkaskoon ja lannoituksen säätäminen vaatii rutkasti hienosäätöä.
Uudenlaisista kasvatusmenetelmistä pitäisi saada paitsi toimivia myös helppoja ja kustannustehokkaita. Jokainen uusi työvaihe, taimien suurempi kuolleisuus tai hitaampi kasvu näkyy herkästi hinnassa.
”Sammal vaatii enemmän huolenpitoa – kastelua ja lannoitusta eri tavalla. Lisäksi jos taimi kasvaa hitaammin, sitä pitänee kasvattaa taimistolla pidempään, mikä nostaa taimien hintaa”, Heiskanen sanoo.
Tutkija Juha Heiskanen ja erikoistutkija Katri Heiskanen vertailevat turpeessa kasvaneita taimia sammaleessa kasvaneisiin.Taudinaiheuttajia torjutaan taimitarhoilla myös kasvattamalla taimet irti maasta. Kasvatuskennot pestään käytön jälkeen kuumassa vedessä. Kuva: Pentti VänskäToinen pulma ovat torjunta-aineet. Turve on luontaisesti antipatogeeninen, eli se ehkäisee itsessään taudinaiheuttajia kuten erilaisia juuristotauteja.
”Kasvualustan vaihtaminen toiseksi vaatii todennäköisesti kasvinsuojelurutiinien muutoksia, ja samalla paine kemiallisten käytön vähentämiselle on kasvanut”, Himanen selittää.
Suonenjoella on kokeiltu muun muassa metsäpuita talvivarastoinnin aikana vaivaavien sienten torjuntaan ruotsalaista biofungisidivalmistetta.
Sen teho perustuu sieniin, jotka vievät tehokkaasti kasvutilaa haitallisilta sieniltä mutta eivät ole vahingollisia itse taimelle. Valmisteen saatavuudessa on kuitenkin ongelmia.
Myös taimien UV-säteilytystä ja ruiskutusta otsonivedellä on kokeiltu, mutta toimivan ja kaupallisen kasvinsuojeluratkaisun luominen kemiallisille aineille on vielä alussa.
Vihreä biofungisidi-sieni vie kasvutilaa harmaahomeelta petrimaljassa. Kuva: Pentti VänskäMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
