Vapaaehtoiset kolasivat ennätysmäärän kinoksia turvaamaan saimaannorpan pesintää, kertoo WWF
Lauhoina talvina jopa 80–90 prosenttia havaituista norpan poikasista on käyttänyt emon apukinokseen kaivamaa pesää.
Saimaalla kolattiin tammi-helmikuun aikana yli 300 kinosta turvaamaan saimaannorpan pesintää, kertoo WWF Suomi. LEHTIKUVA / HANDOUT.Saimaalla kolattiin tammi-helmikuun aikana yli 300 kinosta turvaamaan saimaannorpan pesintää, kertoo WWF Suomi. Järjestön mukaan vapaaehtoisten voimin kasattuja kinoksia tehtiin nyt ennätysmäärä.
Apukinoksia on kolattu saimaannorpille suojelutoimena vuodesta 2014 lähtien. WWF:n mukaan kaikkiaan puolet tehdyistä kinoksista on ollut norppien käytössä makuu- ja poikaspesinä.
Järjestö sanoo, että norpille tehdyt apukinokset ovat erityisen tärkeitä lauhoina talvina, kuten tänä vuonna. Lauhoina talvina jopa 80–90 prosenttia havaituista norpan poikasista on käyttänyt emon apukinokseen kaivamaa pesää.
Apukinosten kolaamista johtaa Metsähallitus, ja työhön osallistuu WWF:n lisäksi Itä-Suomen yliopisto sekä Suomen luonnonsuojeluliitto.
”Tämä vähäluminen talvi osoitti konkreettisesti, miksi apukinoksia tarvitaan.”
Kinoksia oli tänä vuonna kolaamassa 350 paikallista vapaaehtoista.
”Tänä vuonna kolaajilta vaadittiin hankalien olojen takia erityistä sinnikkyyttä, jotta apukinokset saatiin tehdyksi koko saimaannorpan pesimäalueella”, sanoo suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki WWF:stä tiedotteessa.
Kinosten tekoa leimasi helmikuun alkuun saakka lumen vähäisyys, sohjoisuus ja normaalia työläämpi kasaaminen kinoksiksi laajoilta alueilta.
Kuun alussa sää kuitenkin pakastui, ja maahan satoi jonkin verran uutta lunta. Tästä huolimatta norpan pesintään ei ole WWF:n mukaan edelleenkään riittävästi luonnonkinoksia.
”Tämä vähäluminen talvi osoitti konkreettisesti, miksi apukinoksia tarvitaan”, toteaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta tiedotteessa.
WWF kertoo, että saimaannorppa synnyttää poikasensa eli kuutit helmi-maaliskuussa pesään, jonka emo kaivaa lumikinokseen.
Pesä suojaa kuuttia kylmyydeltä ja pedoilta, mutta WWF:n mukaan ihmisen toiminta voi kuitenkin olla poikasen selviytymiselle uhka.
Suoran häiriön vuoksi moottorikelkkojen urat ja ihmisen lumijäljet pesien läheisyydessä voivat houkutella paikalle myös petoeläimiä.
Tästä syystä WWF on julistanut vuodesta 1993 lähtien Saimaalle norppien pesärauhan. Järjestö kehottaa ihmisiä välttämään liikkumista Saimaan luotojen ja saarien läheisyydessä pesinnän aikana.
Pesärauha julistettiin alkaneeksi tiistaina. Tänä vuonna pesärauhan julisti Teemu Nurmi Taipalsaaren moottorikelkkailijoista.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
