• Metsämme yritetään ryöstää!

    Metsänomistajat eivät aiheuta metsäkatoa eivätkä luontokatoa.
    Metsä|Metsäpolitiikka
    27.10.202211:07
    Lukijalta
    Veikko Jaakonsaari

    EU:n suojeluesitykset ovat jo vailla mitään järkeä. Samoin Suomen luontopaneelin johtajan Janne Kotiahon vaatimus kaikkien yli 100-vuotiaiden kuusikoiden, 110-vuotiaiden männiköiden ja 70-vuotiaiden koivikoiden suojelemisesta on järjetön.

    Metsänomistajat eivät aiheuta metsäkatoa eivätkä luontokatoa, vaan kaupunkien ja asutuskeskusten laajeneminen, asvaltointi, tuulimyllyjen johtokäytävät, tiet ja metsärata.

    Mitään luontokatoa ei ole, vaikka vihreät lobbarit ja EU sanovat, että ilman valtavia suojelutoimia seuraa katastrofi. Ei seuraa ja tämä on helppo todistaa. On maita, jotka ovat hakanneet metsänsä jo satoja vuosia sitten. Mitä on tapahtunut?

    Ei mitään. Elävät vanhemmaksi ja ovat pidempiä kuin suomalaiset.

    Krista Mikkosen puheet vanhojen metsien lahopuiden ja isojen puiden vähentymisestä ovat tilastotietojen mukaan virheellisiä. Kuitenkin valtakunnan metsien inventointien mukaan ne ovat moninkertaistuneet.

    Kun vihreiltä tutkijoilta kysytään, mikä on huolestuttavinta lajikadossa, he vastaavat, että pölyttäjien väheneminen. He eivät kuitenkaan voi tunnustaa, että avohakkuut suosivat pölyttäjiä. Avohakkuun jälkeen hehtaarilla voi olla jopa 25 000 kimalaista.

    Avohakkuiden monia hyviä puolia ei ole tuotu esille. Ne parantavat kasvupaikkatyyppejä. Esimerkiksi mustikkatyypistä tulee lehtomainen kangas. Juuri tämän johdosta Suomen metsien kasvu on ollut pidemmällä aikavälillä niin suurta.

    Vihreä ministeri kehuu, kuinka on saanut joka vuosi 100 miljoonaa euroa lisää luonnonsuojelulle. Voi kysyä, keille tällaiset miljoonat ovat tarpeen? Esimerkiksi hoitajille, lapsille ja vanhuksille vai tarpeettomaan suojeluun ja lahopuille?

    Suuret kiitokset Marja Toloselle hyvistä kirjoituksista. Tuollaisia Tolosia pitäisi olla enemmän. Suurkiitos myös Seppo Vuokolle, joka on todellinen luontoihminen ja metsien ymmärtäjä.

    Veikko Jaakonsaari

    metsänomistajien metsätaitoilun hallitseva suomenmestari

    Janakkala

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin