Asiantuntija: Ihmisten terveyttä ei ole ilman terveitä metsiä

Nykyään yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä osuuden odotetaan nousevan lähes 70 prosenttiin.

Myös kaupungeissa asuvat ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, kuinka tärkeää metsiin, kaupunkipuistoihin ja viheralueille pääsy on mielenterveydellemme ja hyvinvoinnillemme.

On selvää näyttöä siitä, että metsissä liikkuminen vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta ja sydänkohtausten riskiä. Viime kuussa italialaisten yliopistojen uusi tutkimus osoitti, että pelkkä metsäilman hengittäminen voi vähentää ahdistusta puiden vapauttamien haihtuvien yhdisteiden ansiosta.

Japanissa, jossa yli yhdeksän kymmenestä ihmisestä asuu kaupungeissa, "metsäkylvyt" ovat osa kansanterveysstrategiaa. Lääkärien määräämät luontoreseptit, joissa potilas ohjataan osallistumaan erilaisiin luontotoimintoihin sekä kokonaisvaltainen lähestymistapa terveyteen ja hoitoon ovat myös saamassa vauhtia monissa maissa.

Viettäessämme tänään 21.3. maailman metsäpäivää on hyvä muistaa, että on monia syitä arvostaa metsiä. Vaikka emme koskaan astuisi jalallamme metsiin, ne auttavat pitämään meidät terveinä.

Metsät auttavat torjumaan tämän päivän suurinta uhkaa, ilmastonmuutosta. Metsät ovat valtavia hiilinieluja, jotka sisältävät 662 miljardia tonnia hiiltä. Se on yli puolet maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastosta ympäri maailmaa.

Metsät myös suojaavat meitä kuumuudelta ja äärimmäisiltä sääilmiöiltä. Ne säätelevät sademäärää ja suojaavat meitä maanvyörymiä, lumivyöryjä ja tulvia vastaan.

Metsät toimivat myös luonnollisena esteenä tautien leviämiselle eläimistä ihmisiin.

Metsien hävittämisen jatkuessa tämä este on heikentymässä. Yli 30 prosenttia vuoden 1960 jälkeen raportoiduista uusista taudeista on liittynyt maankäytön muutoksiin, mukaan lukien metsien hävittäminen.

Metsämme ovat myös luonnon apteekkeja. Noin 50 000 kasvilajilla – joista monet kasvavat metsissä – on lääkinnällistä arvoa, ja paikalliset yhteisöt käyttävät niitä hoitoina aina käärmeen puremasta ja ripulista reumaan ja diabetekseen.

Mutta myös monet yleiset lääkkeet ympäri maailmaa ovat peräisin metsäkasveista – esimerkiksi syöpää hoitavat lääkkeet Madagaskarin talviosta.

Viheralueemme ovat planeetan lahja ihmiskunnalle.

Silti ympäri maailmaa metsät ja puut ovat vaarassa. Kymmenen miljoonaa hehtaaria metsiä menetetään vuosittain metsien hävittämisen vuoksi, ja 90 prosenttia siitä johtuu maatalouden laajentumisesta kasvavan maailman väestön ruokkimiseksi.

Metsiä uhkaavat metsäpalot, tuholaiset ja äärimmäiset sääolosuhteet. Pelkästään vuonna 2015 tuli vaikutti noin 98 miljoonaan hehtaariin metsää. Noin kolmanneksen maailman puulajeista on raportoitu olevan vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Mitä voimme tehdä pitääksemme metsämme – ja itsemme – terveinä?

Meidän on omaksuttava käytännönläheisempi lähestymistapa metsien kestävään hoitoon. Meidän on pysäytettävä metsien hävittäminen, mutta meidän on myös kasvatettava uusia metsiä käyttämällä lajeja ja tekniikoita, jotka maksimoivat niiden kestävyyden.

Tarvitsemme politiikkaa, jolla varmistetaan, että voimme ruokkia maailman väestöä tuhoamatta samalla metsiä, lisäämällä maatalouden tuottavuutta sen sijaan, että laajennamme ruoantuotantoon tarvittavaa maata. Ja meidän on parannettava ymmärrystä metsien kestävän hoidon taloudellisista eduista.

Meidän on monitoroitava luonnonmetsiä ja kehitettävä varoitus- ja nopean toiminnan järjestelmiä, jotta tauteja voidaan torjua nopeammin. Meidän on estettävä maastopalojen vaara paloherkillä alueilla jo ennen kuin ensimmäinen kipinä lentää.

Ja meidän on tuettava metsissä ja metsien lähellä asuvia paikallisyhteisöjä, jotta heidän oikeutensa maa- ja metsävaroihin tunnustetaan. Nämä yhteisöt ovat usein maailman köyhimpiä, ja niillä on parhaat mahdollisuudet hoitaa metsiämme hyvin.

Mitä enemmän yhteiskunta kaupungistuu, sitä enemmän meidän on tehtävä yhteistyötä muistaen, että olemme osa luontoa ja että terveytemme ja hyvinvointimme riippuu siitä. Meidän on toimittava nyt suojellaksemme metsiä ja varmistaaksemme, että ne säilyvät sekä oman että lastemme ja tulevien sukupolvien terveyden hyväksi.

Zhimin Wu

johtaja

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n metsäosasto