Oulun Pilpajärventiellä on runsaasti kellastuneita kuusia. Kuva: Kai Tirkkonen
Suopursuruoste vaivaa kuusia ja värjää vesiä pohjoisessa – ”Voi olla raflaavan näköinen”
Lämmin ja kostea kesä on ollut otollinen kuusensuopursuruosteen leviämiselle.TilaajalleOulu
Kuusensuopursuruoste talvehtii suopursun lehdillä ja tarttuu sateisella säällä tuoreisiin kuusenneulasiin. Kuva: Kai TirkkonenKuusensuopursuruoste vaivaa kuusia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta.
Erikoistutkija Juha Kaitera Luonnonvarakeskuksesta kertoo MT:lle, että havaintoja on tehty erityisesti Pudasjärven ja Oulun alueella.
Kyseessä on kuusen sienitauti, joka leviää sateisina ja lämpiminä kesinä.
Kaiteran mukaan kuusensuopursuruoste aiheuttaa epidemioita säännöllisesti.
”Viime vuosina on ollut kuivaa, joten tautia on ollut vähemmän. Nyt on ollut sateita. Kosteus on olennaista kantaitiöiden muodostukseen.”
Ruostesieni talvehtii nimensä mukaisesti suopursun lehdillä, josta se leviää kuusen neulasiin. Sieni värjää kuusen tuoreimmat neulaset oranssinkeltaiseksi, mikä erottuu kauas ja herättää huomion.
Tauti on kuitenkin varsin vaaraton.
”Kellastuneet neulaset varisevat pois, mutta oksat, silmut ja versot eivät kärsi. Se ei siis tapa oksia”, Kaitera selittää.
Kasvutappioita se voi kuitenkin aiheuttaa, etenkin jos ruostesieni vaivaa kuusikkoa peräkkäisinä kesinä.
Taimikossa ruostesienen vaikutus on suurempi kuin varttuneessa kuusikossa, sillä taimikossa nuorten neulasikäluokkien osuus on suuri.
”Mitä pienempi taimi, sitä vähemmän neulasia, jolloin kasvutappio on suhteessa suurempi”, Kaitera toteaa.
Myös esimerkiksi joulukuusiviljelmällä suopursuruoste voi olla haitallinen, kun laatu kärsii.
”Nuorissa kuusissa tauti voi olla raflaavan näköinen.”
Kellastuneet neulaset varisevat aikanaan pois, mutta oksa ei kuole. Kuva: Kai TirkkonenKuusten lisäksi suopursuruoste värjää vesiä. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus tiedotti viime viikolla, että Koillismaan ja Iin alueelta on tullut ilmoituksia sateen jälkeen vesistöihin ilmestyneistä ruskeista, kellertävistä tai ruosteenpunaisista pintalautoista. Lauttojen on epäilty olevan turvetta tai sinilevää.
Ely-keskuksen mukaan vesistöjen värjääntyminen viittaa kuitenkin kuusen suopursuruostesienen itiöiden aiheuttamiin pintalauttoihin. Sateen jälkeen itiöpölyä näkyy muuallakin kuin vesistöissä, esimerkiksi rapakoissa ja sadeveden keräysastioissa.
Suopursuruostesientä esiintyy eniten heinäkuun lopulta elokuulle. Esiintymät voivat olla hyvin paikallisia.
Kaiteran mukaan kuusensuopursuruoste on erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen tauti, koska siellä suopursua kasvaa runsaasti myös kangasmaalla.
Sienitauti
Kuusensuopursuruoste (Chrysomyxa ledi) on yleisin neulasruosteen aiheuttaja kuusella Suomessa.
Se talvehtii rihmastona suopursussa ja siirtyy kesän alussa kuusen vastapuhjenneisiin neulasiin.
Heinäkuun puolivälissä tartunnan saaneet neulaset alkavat kellastua, kun niihin ilmestyy helmi-itiöpusseja.
Vesisateet ja tuuli ravistelevat itiöt vesien pinnoille ajelehtiviksi lautoiksi.
Lähteet: Luonnonvarakeskus, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus
Lue myös:
Suopursuruoste kellastuttaa kuusikot
Sinilevät vähentyneet järvissä – Vedessä voi esiintyä myös levältä näyttäviä ruostesienen itiöitä
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
