Harri Vatanen tapaa sijoittajia Aasian talousfoorumissa Hongkongissa tällä viikolla. Kuva: Vatanen Teollisuus
Kemijärvellä aiotaan tehdä sellutehtaan maanrakennustöitä tänä vuonna
Sellutehdasprojektia ajava Harri Vatanen sanoo, että töitä tehdään kassan ehdoilla. Hanke etenee projektirahoituksena.Tilaajalle
Havainnekuva Kemijärven sellutehtaasta. Tehtaan kapasiteetiksi on suunniteltu 800 000 tonnia havusellua vuodessa. Kuva: Vataset Teollisuus”Olemme saaneet hankkeen vaiheeseen, jossa se on valmis rahoitettavaksi nykyisellä rahoitusrakenteella. Luvathan saimme jo kesällä 2022”, sanoo Kemijärven Biojalostamon oy:n osakas ja hallituksen jäsen Harri Vatanen.
Yhtiö tavoittelee noin 800 000 tonnia sellua vuodessa valmistavan tehtaan rakentamista Kemijärvelle. Vaiheikas ja monipolvinen projekti on ollut vireillä jo vuosia. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia tehtiin melkein kymmenen vuotta sitten, vuonna 2017.
”Meillä on asiakassopimukset ja sitoumukset toimittajilta. Projekti voidaan viedä seuraavaan vaiheeseen rahoituksen saamiseksi. ”
Biojalostamon tuoreimmat uutiset kertovat kahden uuden hallitusjäsenen valinnasta. Sampsa Lahtinen on tehnyt uraa muun muassa Vaisalassa ja Nokialla. Markku Hämäläisellä on kovat näytöt metsäteollisuudesta esimerkiksi Kotkamillsin toimitusjohtajana.
”Saimme hallitukseen osaamista, jota tarvitaan muun muassa rahoittajien suuntaan.”
”Saimme hallitukseen osaamista, jota tarvitaan muun muassa rahoittajien suuntaan. Tämä on jättihanke, jonka kokonaisrahoitustarve on 1,7 miljardia euroa. Hyvien rahoitusehtojen saamiseksi pitää olla hyvin strukturoitu rahoitussuunnitelma ja luottamusta nauttiva hallitus.”
Hämäläisen, Lahtisen ja Vatasen lisäksi hallitukseen kuuluvat Valmetin sellu- ja energialiiketoimintoja aiemmin johtanut Bertel Karlstedt sekä vähittäiskauppaa hyvin tunteva Markku Issakainen.
Vatanen painottaa, että Hämäläinen, Lahtinen ja Karlstedt ovat kaikki johtaneet miljardibisneksiä. Heidän osaaminensa ja kokemuksensa ovat arvokkaita yhtiölle niin rahoitus-, rakentamis- kuin tuotantovaiheessa.
Lahtisella ja Issakaisella on myös kokemusta nopeasti liikkuvasta kuluttajaliiketoiminnasta.
”Karlstedt vastasi Valmetin puolelta SCA:n tehtaan toimituksesta, joten hän tuntee vertailukohtana (benchmark) pitämämme tehtaan erittäin hyvin.”
Vatasen mukaan hankkeen suunnittelussa edetään nyt vaiheeseen, jossa katsotaan aiemmin tehtyjen suunnitelmien soveltamista tehtaan tontille ja tarkennetaan massoittelua.
”Maanrakennustyöt voidaan aloittaa. Ne pitäisi saada valmiiksi tämän vuoden aikana ja ensi vuonna jatketaan valutöillä. Perustusten päälle on tarkoitus nostaa laitteita 2027.”
Vatanen tarkentaa vielä, että töissä edetään kassan ehdoilla. Hanke etenee projektirahoituksena.
Siinä rahoituksen vakuutena on hankkeen tuleva kassavirta eli asiakaspään sopimuksia, eikä hankkeen pääomistajien muu omaisuus ja liiketoiminta.
Aiempi rahoitusrakenne painottui enemmän oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen.
”Vakuudet pitää olla kunnossa. Ne on neuvoteltu siihen pisteeseen, että niitä pystytään nyt hyödyntämään.”
Kemijärven biojalostamon on määrä valmistaa pitkäkuituista havusellua. Riittääkö sille kysyntää tilanteessa, jossa Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan rakennetaan lisää lyhytkuituista sellukapasiteettia ja lyhytkuituisella korvataan pitkäkuituista sellua?
”Korkealuokkaiselle armeerausmassalle on kysyntää.”
”Pitkäkuituista sellua käytetään esimerkiksi nenäliinoissa, kasvopyyhkeissä ja hygieniatuotteissa. Investoinnit lyhytkuituisen sellun tuotantoon nostavat pitkäkuituisen sellun kysyntää, koska pitkäkuituista sellua tarvitaan tuotteiden ominaisuuksien parantamiseksi. Korkealuokkaiselle armeerausmassalle on kysyntää.”
Armeerausmassa on sellua, joka lisätään paperin tai kartongin massaseokseen antamaan tuotteelle lujuutta ja rakennetta.
Vatanen luottaa siihen, että kysyntää tulee myös hitaasta murroksesta, jossa muovista tehtyjä tuotteita korvataan biopohjaisilla.
Puut yhtiö aikoo hankkia Lapista. Jos tehdas toteutuu täydessä laajuudessa, se tarvitsisi noin neljä miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.
”Meillä ei ole muita ison mittakaavan toimijoita Itä-Lapissa. Ekologisinta on jalostaa puut paikallisesti.”
Viime aikojen hakkuukeskustelua Vatanen kommentoi niin, että hakkuiden leikkaaminen vaikuttaa koko metsäteollisuuteen, ei pelkästään heidän projektiinsa.
”Tekoäly ja tietotyön murros korostaa jatkossa käsillä tekemistä ja konkreettisia tuotteita. Niiden merkitys kasvaa. Tekoälyä voidaan toki hyödyntää monin tavoin metsäteollisuudessa.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
