Ei koskaan alaharvennuksia Bosgårdin kartanossa

Porvoo (MT)

Innoforin hallituksen puheenjohtaja Marcus Walsh vastaa myös puoliksi omistamansa Bosgårdin kartanon 300 hehtaarin metsän hoidosta. Menetelmäksi on valittu jatkuva kasvatus.

"Alaharvennus on kaikista heikoin metsänhoitomenetelmä metsänomistajalle. On paljon järkevämpää tehdä 2-3 yläharvennusta ja sitten avohakkuu, tai välttää avohakkuut kokonaan", Walsh painottaa.

"Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus perustuu sahapuiden korjaamiseen. Metsänhoitomenetelmän arvot ovat erittäin hyvin linjassa Bosgårdin kartanon muiden arvojen kanssa, mutta sen käyttö perustuu silti tuoton maksimointiin."

Jatkuvan kasvatuksen avulla alueiden virkistys-, maisema- ja luontoarvot säästyvät. Merkitystä on myös alikasvoksen tarjoamalla suojalla kanalinnuille, jota tilan toinen isäntä Aarne Schildt metsästäjänä erityisesti arvostaa.

Kun metsässä tehdään eri-ikäisrakenteeseen pyrkivä hakkuu, valomäärän lisääntyminen tuottaa erittäin edullisen tilanteen esimerkiksi mustikalle.

"Mustikka on biologinen kulmaeliö, jonka menestyksestä hyötyvät myös erittäin monet muut lajit", Walsh kuvailee ekologisia hyötyjä.

"Metsän säilyttäminen metsänä avohakkuuta välttämällä suojaa arvokkaita suojelukohteita pienilmaston ja vesitalouden muutoksilta. Pienialaiset suojelukohteet menevät pilalle, jos niiden ympäristö muuttuu rajusti."

Jatkuva kasvatuksen hakkuut eivät silti ole pientä pipertämistä, vaan niihin on saatava mahdollisimman voimakas moto, joka nostaa puun ajouralle.

"Hakkuut eivät todellakaan ole mitään puuhastelua, vaan niissä poistetaan jopa puolet puustosta. Tilavuudessa pitää päästä mielellään 100 kuutioon hehtaarilta", Walsh jatkaa.

"Sahat ostavat mielellään yläharvennuskohteita itsestään selvistä syistä."