Tervahaudan polttoon haettiin onnea taioilla ja uskomuksilla
Ihmiset olivat muinoin taikauskoisia. Myös tervahaudan tekoon ja polttoon liittyi enteitä, uskomuksia ja ohjeita.Tilaajalle
Tervahautoja on poltettu 1500-luvulta saakka. Tervaa on käytetty myös kansanparannuksessa. Kuva: Risto JussilaPaikallishistoriaan perehtynyt Aino Erkkilä Kannonkoskelta on kerännyt kotiseutunsa perinnetietoa.
Ennen tervahaudan sytytystä tervakset kootaan metsästä.
”Metsään lähtiessä oli hyvä merkki, jos polun tai reitin oikealta puolelta osui vastaan suuri ja vanha kusiaispesä. Siinä asui metsänhaltija”, Erkkilä kertoo.
Pesää piti kunnioittaa niin, että sen ohitse tuli kävellä takaperin, hengittämättä ja samalla yhdeksään laskien.
Jos metsässä kulkiessa eksyi, eksyjän tuli riisuutua täysin alastomaksi. Sen jälkeen vaatteet piti pukea nurin päin ylle sekä kastaa sormi suuhun. Kostutettu sormi suoraksi ojennettuna kertoi tuulen suunnan. Kun eksynyt lähti kulkemaan vastatuuleen, hän löysi tiensä takaisin.
Tervahautaa kootessa tervamestarin piti valvoa, ettei haudasta tule liian suuri. Se tehtiin kirvestä heittäen.
”Tervamestarin piti kyetä heittämään kirves yli tervahaudan. Jos se onnistui, hauta ei ollut liian suuri, eikä tulen hallinta siten tulisi olemaan liian vaikeaa.”
Tervahautaa sytytettäessä paras tulos oli luvassa, kun tuli haettiin sammumassa olevasta toisesta tervahaudasta. Sen uskottiin tuovan onnea ja menestystä koko haudan polton ajaksi.
”Ellei vanhaa tulta ollut saatavissa, sytytys piti tehdä niin, että sytytystuli tehtiin kolmesta eri hongasta, kolmesta suokannosta ja kolmesta juurakosta”, Erkkilä selittää.
Kaikista vuoltiin lastuja, jotka kasattiin tervatynnyrin päälle ja niihin iskettiin tuli tuluksilla. Tulesta sytytettiin tervahaudan sytytyssoihdut.
Soihtujen lisäksi sytyttäjillä piti olla toisessa kädessä vasta, jonka saivat tehdä vain naiset. Vasta piti tehdä kolmesta eri lepästä ja kolmesta eri männystä.
Sytyttäessä tervanhaudan polttajat kiersivät haudan kirves vyöllä kahdesti myötäpäivään ja kerran vastapäivään. Samalla kun he sytyttivät hautaa, he ripsivät haudan suuntaan vastoillaan sanoen paikallisella murteella: ”Antaa juosta männyn pinnan, hongan roson rollottoa.”
Rollottaminen tarkoitti tervan juoksemista haudasta tulevasta kanavasta keruuastiaan. Kun sytytys tehtiin tarkasti tätä ohjetta noudattaen, luvassa oli onnistunut haudan poltto ja runsas saalis hyvälaatuista tervaa.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/20.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
