Suomelle 17,8 miljoonan tonnin nielutavoite, bioenergian korjuulle rajoituksia – EU:n historiallinen ilmastopaketti ehdottaa täyskäännöstä

Euroopan komissio ehdottaa jäsenmaiden maankäytölle ja metsätaloudelle yhteistä nielutavoitetta, joka johtaisi yhteensä 310 miljoonan hiilidioksiditonnin nieluihin vuoteen 2030 mennessä.

Jokaiselle jäsenmaalle jyvitetään tästä oma osuutensa. Suomen tulisi nostaa nielunsa 17,8 miljoonaan tonniin. Vertailun vuoksi vuonna 2019 Suomen lulucf-sektorin nielu oli 14,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

"Komission esittämä tavoite on korkea, mutta saavutettavissa", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kommentoi Suomen tavoitetta tuoreeltaan.

Nielutavoite on osa komission tänään julkaisemaa historiallista ilmastopakettia nimeltään Fit for 55 (valmiina 55:een). Kyseessä on komission esitys, jota käsitellään vielä useita vuosia Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostossa.

Osana lakipakettia päivitetään kolme vuotta sitten valmistunut lulucf-asetus, joka koskee hiilinieluja sekä maankäytöstä aiheutuvia päästöjä.

Nykyinen maankäytön ja metsien päästöjä ja poistumia kuvaava lulucf-laskelma on monimutkainen laskentakokonaisuus. Sen pääideana on niin kutsuttu metsien hiilinielujen vertailutaso, johon vaikuttavat vuosien 2000–2009 hakkuutasot.

Käytännössä jokainen jäsenmaa vertaa vuosien 2021–2025 todellisia metsänielujaan ennalta laskettuun vertailutasoon. Jos nielut jäävät vertailutasoa pienemmiksi, jäsenmaa joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta.

Monella jäsenmaalla on ollut suuria vaikeuksia laskea vertailutasoa. Siksi komissio aikoo luopua menetelmästä vuoden 2025 jälkeen.

Suomi on kannattanut, että vertailutasomallin sijaan päästöjä ja nieluja katsottaisiin ajantasaisen tiedon perusteella. Nykyisen lulucf-laskentatavan perusteella Suomen metsät ovat nipin napin laskennallisia nieluja.

Euroopan komissio ehdottaa tiukennuksia metsäbiomassan energiakäytön kestävyyskriteereihin. Tätä säädellään osana uusiutuvan energian lainsäädäntöä (red II).

Komissio ehdottaa rajoituksia siihen, millaisista metsistä puubiomassaa voitaisiin korjata energiaksi. Puubiomassan hankintaa energiantuotantoon tulisi rajoittaa luonnontilaisista metsistä, kosteikoilta sekä turvemailta, komissio sanoo.

Lisäksi komissio ehdottaa, että biomassa käytettäisiin sen korkeimman jalostusarvon mukaan. Sen mielestä tukkien, kantojen ja juurien käyttö energiatuotantoon tulisi lopettaa.

EU:n biomassan kestävyyskriteerejä olisi sovellettava myös pienempiin, viiden megawatin lämpö- ja sähkölaitoksiin. Aiemmin kriteerejä tuli noudattaa 20 megawatin ja sitä suuremmissa laitoksissa.

Uusiutuvan energian tavoitetta nostetaan niin, että sen osuuden tulisi EU-tasolla olla 40 prosenttia nykyisen 32 prosentin sijaan.

Ilmastopaketin taustalla on tavoite, jossa kasvihuonekaasupäästöt laskevat vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja nollaan vuoteen 2050 menneessä.

Komission Fit for 55-kokonaisuus sisältää useita lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, maankäyttöä ja hiilinieluja, autojen päästörajoja, hiilitulleja sekä uusiutuvaa energiaa.

"Nykyinen fossiilitalous on saavuttanut rajansa. Tarvitsemme talouden, joka nojaa kiertotalouteen. Ilmastopakettimme vähentää päästöjä, säilyttää luontoa ja tuo uusia työpaikkoja. Tämä on meidän ja lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuden kannalta pakollista. EU on valmis johtamaan muutosta", EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo.

Komissio esittää, että EU:n ulkorajoilla otetaan käyttöön hiilimaksut vuodesta 2026 alkaen. Niitä peritään EU:n ulkopuolisilta sementin, lannoitteiden, raudan ja teräksen, alumiinin sekä sähkön tuojilta.

Lisäksi kaikkien rekisteröitävien uusien autojen tulee olla päästöttömiä vuodesta 2035 alkaen.

EU:n metsästrategia julkaistaan perjantaina. Siitä on tulossa ylätason paperi, johon voidaan nojata aina, kun EU ottaa kantaa metsiin.

Komissiosta tihkuneiden tietojen mukaan komissio aikoo kantaa jäsenmaiden metsänhoitoon.

Ensimmäisten tietojen mukaan mukana on mainintoja EU-tason metsäsuunnittelusta sekä suositeltavista metsänhoitotoimenpiteistä. Komission mielestä avohakkuita tulisi välttää ja siirtyä "luonnonläheiseen metsänhoitoon".

Lue myös:

EU:n ympäristökomissaari kyseenalaistaa suomalaisen metsätalouden kestävyyden: "Suomen tiedot osoittavat huolestuttavan tilanteen"

EU-komissio julkaisee keskiviikkona hallitusta repiviä ilmasto- ja energiaesityksiä, jotka vaikuttavat metsänomistajiin ja metsäteollisuuteen – "Tässä keskustellaan siitä, paljonko annamme siimaa komissiolle"

"Nähtävästi ei ole ollut minkäänlaista metsäalan osaamista strategian laadinnassa" – itävaltalaiset lausuivat suorat sanat metsästrategiasta EU-komissiolle