Eevi, Emma, Elli, Eino ja Juho Hallio viettävät yhteistä aikaa leikkien ja lekotellen. Puinen keinuhevonen on yksi Ellin lempileluista. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Hallion perhe asuu hirsitalossa kallion päällä ‒ Viikonloppuisin koko perhe lähtee pihan ”kesämökille”
Juho ja Emma Hallio kypsyttelivät ajatusta omasta talosta kolmisen vuotta. Puunkorjuuyritystä pyörittävälle Juholle oli selvää, että talo rakennetaan puusta.Tilaajalle
Tumma hirsitalo istuu loistavasti kallioiselle ja metsäiselle tontille. Kuva: Vesa-Matti VääräRannikolla tuulee lähes aina, ja mustan hirsitalon terassilla se tuntuu vienona tuulenvireenä. Ympärillä levittäytyy peltoa ja metsää. Vähän matkan päässä olevalla Pyhärannantiellä kulkee silloin tällöin auto, mutta suurimman osan ajasta on täysin hiljaista.
Talon isännälle Juho Halliolle maisema on tuttu lapsuudesta lähtien. Hänen lapsuudenkotinsa, voiluotolainen viljatila, sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä.
”Minulle oli itsestään selvää, että haluan jäädä Voiluodolle. Nuorempana asuin vähän aikaa Raumalla, mutta halusin takaisin. Tämä on ainoa paikka, joka tuntuu kodilta.”
Täällä asuvat
Raumalainen Hallion perhe: Emma, 36, Juho, 36, ja lapset Eino, 10, Eevi, 8, ja Elli, 3
Rauman Voiluodolla sijaitseva hirsitalo on valmistunut vuonna 2017, samoin pihalla oleva saunamökki
Talon asuinpinta-ala 220 neliömetriä ja ympärillä on noin 5 000 neliömetrin tontti
Hirttä sen olla pitää
Ajatusta omasta talosta Juho ja hänen vaimonsa Emma Hallio kypsyttelivät kolmisen vuotta. Ensin piti löytää sopiva tontti ja sen jälkeen päättää, millainen talosta tulisi. Puunkorjuuyritystä pyörittävälle Juholle oli selvää, että materiaalina piti olla puu.
”Minulla oli jo pitkään ollut haaveissa hirsitalo. Hirsi on elävä materiaali, joka luo tunnelmaa. Lisäksi puuta on helppo käsitellä. Jos jokin menee pieleen, sitä voi aina työstää uudelleen.”
Vaihtoehtoja vertailtuaan Juho ja Emma päättivät valita Mammuttihirren hirsitalon. Jotta talo saatiin sopimaan mäen päällä olevalle tontille, malliin piti tehdä muutoksia. Muun muassa etuoven paikkaa muutettiin, sillä muuten taloon olisi pitänyt kulkea takapihan kautta.
Talon lämmitysmuodoksi he valitsivat maalämmön sen helppouden ja edullisuuden takia. Juho asensi itse maalämmön keruukentän viereiseen peltoon. Se oli mahdollista ison tontin ansiosta.
”Kun talo oli saatu suunniteltua, asiat lähtivät liikkeelle nopeasti. Näin jälkeenpäin ajateltuna emme kyllä täysin ymmärtäneet, millainen urakka meitä odotti”, Juho kertoo.
Muhkean kulmasohvan värin valitsi Emma, joka pitää vaaleista sävyistä. Puoliso Juho halusi hirsiseinistä tummasävyiset. Kuva: Vesa-Matti VääräPakkastalvi yllätti
Lapsesta lähtien kotitilansa rakennustöihin osallistunut Juho päätti tehdä talon pohjatyöt yksin. Haasteita toi poikkeuksellisen kylmä talvi. Työpäivän jälkeen Juho puski iltaisin töitä kelkkailuvarusteissa otsalampun valossa.
”Rakennushommien jälkeen piti pärjätä neljän tunnin yöunilla. Aika kova rutistus se oli muutaman kuukauden aikana”, Juho myöntää. Pulmatilanteissa hän etsi apua netin rakennusvideoista.
Talon pystytysvaiheessa hän sai onneksi avukseen kirvesmieskaverinsa Marko Miettisen. Yhdessä he rakensivat lähes koko talon.
”Kaverini osasi onneksi aina korjata jäljet, jos minulta oli jotain mennyt vikaan.”
Rakennustöissä oli avuksi myös Voiluodon kylän erinomainen talkoohenki. Esimerkiksi talon tasakerta rakennettiin puolessatoista päivässä talkoissa, joihin osallistui kahdeksan paikallista miestä.
”Meillä on oma WhatsApp-rinki, jossa viestittelemme asioista. Jos joku tarvitsee remonteissa tai muutoissa apua, lähdemme porukalla auttamaan.”
Käytännölliset ratkaisut
Hirsi ja puupinta ovat pääosassa myös kodin sisällä. Seinämateriaaliksi Emma ja Juho valitsivat hirsipaneelin. Pystytolpat ovat massiivipuuta.
”Puumateriaalit tuovat sisälle lämmintä kodikkuutta”, Emma sanoo.
Viihtyisyyden lisäksi kahden pienen lapsen vanhemmille oli tärkeää myös käytännöllisyys ja helppohoitoisuus. Lasten piti saada ajella leikkimopoillaan vapaasti ilman jatkuvaa varomista. Lattiamateriaaliksi Emma ja Juho päätyivät valitsemaan Puustellin vinyylikorkkilattian.
”Sotkua tulee jatkuvasti, mehut ja vedet kaatuvat lattialle. Kaikkien materiaalien pitää kestää elämää ja kulutusta”, Emma jatkaa.
Värimaailman suhteen vanhemmat tekivät kompromissin. Emma pitää vaaleista ja Juho tummista sävyistä, joten molempia löytyy kodin sisältä sopivassa suhteessa. Esimerkiksi Puustellin keittiön kaapit ja työtasot ovat vaaleita, kun taas keittiön pöytä ja seinät ovat tummanruskeita.
Yläkerran aulassa on Emman tietokonepiste. Jos Halliot aloittaisivat rakentamisen alusta, he rakentaisivat avoinna olevan osan umpeen, jotta aulatila saataisiin parempaan käyttöön. Kuva: Vesa-Matti VääräSisustuksen aarteita
Kahden vuoden rakennusurakan loppuminen tuntui Emmasta ja Juhosta helpottavalta. Pääsiäisenä 2017 Emma, Juho ja siihen aikaan 4-vuotias Eino ja 2-vuotias Eevi pääsivät muuttamaan uuteen kotiin.
”Ympärillä oleva tila ja ilmavuus tuntui aivan ihanalta vanhan kotimme ahtauden jälkeen”, Emma kertoo.
Kodin sisustaminen jäi pitkälti Emman tehtäväksi. Onneksi hän oli jo vuosia kerännyt huonekaluja ja koriste-esineitä muun muassa sukulaisten ullakoilta ja huutokaupoista. Siksi jokaiseen huoneeseen riitti jokin erityinen aarre.
Einon huoneessa oleva vihreä arkku on Juhon isän koulussa tekemä ja peräisin Juhon lapsuudenkodista. Eevin puusängyn Emman Amerikan-sukulainen on tuonut aikoinaan Suomeen, ja myös Emma on nukkunut siinä pienenä.
Emman ja Juhon makuuhuoneessa olevan vanhan kehdon Juhon vanhemmat antoivat lahjaksi, kun perheen esikoinen syntyi. Olohuoneen seinällä oleva taulu on vanhasta vilja-aitasta löytynyt tukkimiehen kirjanpito, johon on aikanaan merkitty viljasäkkejä.
”Olemme olleet onnekkaita, kun olemme saaneet sukulaisilta paljon huonekaluja. Lisäksi olen kierrellyt kirpputoreja. Jos olen törmännyt johonkin kivaan ja se on ollut sopivan hintainen, se on lähtenyt mukaan.”
Uudet hankinnat sopivat perintöaarteisiin täydellisesti. Esimerkiksi keittiön suuri, haavasta tehty ruokapöytä on hankittu uutena. Halliot halusivat pöydän, jonka ympärille mahtuisi iso liuta lasten synttärivieraita ja jouluna koko lähisuku.
Pöydän ympärillä olevat peltijakkarat Emma maalasi itse.
”Alun perin ne olivat punaiset, mutta maalasin ne hopeanvärisiksi, jotta ne sopisivat sisustukseen paremmin.”
Tukkimiehen kirjanpito on peräisin vanhasta vilja-aitasta vuodelta 1911. Siihen on aikanaan merkitty viljasäkkien määriä. Kuva: Vesa-Matti VääräTelkkari myös saunassa
Uudessa kodissa perhe on ehtinyt myös kasvaa, sillä kolme vuotta sitten Eino ja Eevi saivat pikkusiskon.
Elämä on löytänyt kotoisat arjen rutiinit. Eino ja Eevi käyvät taksilla koulussa muutaman kymmenen kilometrin päässä Unajassa, kuopus Elli on äidin kanssa vielä päivisin kotona.
Kun koko perhe on koolla, olohuoneen suuresta televisiosta katsotaan yhdessä esimerkiksi Possea tai Vain elämää -ohjelmaa.
”Mutta iskän lempiohjelma on Late Lammas”, Eevi paljastaa.
Olohuoneen lisäksi televisio löytyy myös vanhempien makuuhuoneesta, Einon huoneesta – ja sisäsaunasta. Saunatelkkari oli Juhon keksintö, koska hän halusi yhdistää kaksi harrastustaan, elokuvien katsomisen ja saunomisen. Ohjeet rakentamiseen hän löysi netistä.
”Television takana kulkee ilmanvaihtokanavia, ja sen päällä on lämpölasi. Kun saunassa on 70 astetta tai yli, lasi ei mene huuruun. Miedossa lämmössä on mukava rentoutua ja katsella elokuvia.”
Viikonloppuisin ”kesämökille”
Saunominen on koko perheen rakas harrastus. Arkisin lämpiää sisäsauna, mutta viikonloppuisin nautitaan ulkona olevasta hirsisaunasta.
Se on Juhon hirsirakentamiseen perehtyneen työntekijän Juha Kiurun taidonnäyte, joka valmistui samoihin aikoihin talon kanssa.
Emma kutsuu ulkosaunaa perheen ”kesämökiksi”. Rakennuksen ulkopuolella on sekä palju että poreallas, joista molemmat ovat ahkerassa käytössä.
Säännöt perheen junioreille ovat kuitenkin tiukat: paljuun saa hyppiä, mutta porealtaaseen ei.
”Ulkosaunaan meneminen tuntuu aivan samalta kuin kesämökille meno. Lapset rakastavat pulikoimista. Saunominen on kuin pieni loma, joka vie ajatukset arjesta pois”, Emma kertoo.
Talon sisäsauna ja poreallas lämpiävät sähköllä, palju ja ulkosauna oman metsän puilla.
Pihalla sijaitsee Hallioiden ”kesämökki” puusaunoineen. Vasemmalla katoksen suojassa on puulla lämmitettävä palju ja oikealla poreallas. Kuva: Vesa-Matti VääräHuoltotöitä riittää
Vuosien mittaan hirsitalo on tullut tuttuakin tutummaksi. Juho tuumii, että jos hän aloittaisi kaiken alusta, hän tekisi monta asiaa eri tavalla.
”Esimerkiksi rappusten ikkuna on aivan hölmössä paikassa. Mutta rakennusvaiheessa ei vain voi ottaa kaikkea huomioon.”
Hirsitalossa on omat haasteensa. Se vaatii paljon kunnossapitoa, kuten säännöllistä maalaamista.
”Rakennusmestari aikanaan sanoi, että hirsitalo ei ole laiskan ihmisen talo. Se pitää paikkansa, huoltotöitä riittää aina”, Juho jatkaa.
Siitä huolimatta koti on kaikille rakas, epätäydellisenäkin juuri täydellinen.
Koulupäivän jälkeen Eino ja Eevi kokoontuvat äidin, isän ja Ellin kanssa syömään mustikkapiirakkaa keittiön pöydän ääreen. Samalla vaihdetaan kuulumiset.
Ulkona puhaltaa rannikon tuuli, mutta sisällä on lämmintä.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2022.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
