Sateet ja kylmyys vähensivät kirjanpainajia

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) varttuneen tutkijan Antti Poutun mukaan kirjanpainaja ehti viime vuonna monin paikoin tehdä toisen sukupolven. Sen vuoksi hyönteismäärät olivat alkukesästä suuria.

Nyt kuitenkin kylmyys ja sateet ovat heikentäneet mahdollisuuksia toisen sukupolven aikuistumiseen. Myös suuri kaatuneiden puiden määrä metsissä on vähentänyt puukuolemia.

”Kirjanpainajat ovat lisääntyneet pääosin tuulenkaadoissa. Monin paikoin kuitenkin yritetään toista sukupolvea, ja iskeydytään tuulenkaatojen loppuessa pystypuihin. Puita siis kuolee, vaikka toinen sukupolvi ei onnistuisikaan”, Pouttu toteaa.

Kirjanpainajaesiintymän voi helposti tunnistaa puun tyvellä olevasta purusta ja runkoon pistellyistä rei´istä. Sellaiset puut olisikin syytä poistaa metsästä tuhojen leviämisen ehkäisemiseksi.

”Täysin kuolleissa puissa voi kuitenkin olla myös kirjanpainajien kilpailijoita ja vihollisia, joten niitä ei välttämättä tarvitse poistaa. Muutenkin hakkuut kannattaa aina tehdä koko kuviolla”, Pouttu muistuttaa.

Metsäkeskuksen mukaan tänä vuonna on tehty jo kirjanpainajatuhoista johtuvia hakkuita jo yli 1 200 hehtaarilla. Poutun mukaan hakkuut tehdään kuitenkin yleensä liian myöhään, puiden jo kuoltua.

Metsäkeskus myös tarkastaa kohteita, joihin kirjanpainaja on saattanut iskeytyä. Etenkin hakkuuaukkojen aurinkoiset reunat ovat alttiita tuholle.

Mahdolliset havainnot ilmoitetaan metsänomistajalle, ja häntä kehotetaan tekemään hakkuu.

Kirjanpainajan valtaamat puut merkitään tarkastuksen yhteydessä spraymaalilla, jotta metsänomistajan on helpompi löytää ne myöhemmin.

Metla ja Metsäkeskus seuraavat kirjanpainajien määriä feromoniansoilla. Niistä saadulla tiedolla voidaan ennustaa tuhojen esiintymistä ja laajuutta.