Metsäteollisuuden jätti-investoinneilla pitäisi pystyä parempaan arvonlisään

Metsä Fibren päätös rakentaa uusi jättimäinen biotuotetehdas Kemiin on mainio uutinen Pohjois-Suomen metsänomistajille. Uutinen on hyvä myös koko kansantalouden kannalta, sillä miljardi-­investoinnilla saadaan vuosien mittaan moninkertaiset hyödyt. Onneksi Suomesta löytyy vielä uskallusta ja tahtoa metsäteollisuuden kehittämiseen.

Useimpien metsänomistajien keskeinen tavoite on saada tuottamalleen puulle lisäarvoa ja -hintaa. Teollisuus puolestaan tavoittelee kasvua ja kannattavaa liiketoimintaa. Näin metsänomistajien ja teollisuuden pyrkimykset voivat olla jopa vastakkaiset. Metsänomistajien tavoitteet toteutuvat ainakin osittain jo kasvavan puunkysynnän myötä.

Sellua valmistava tehdas on hyvä perusta muulle tuotannolle. Tavoitteena Kemissä niin kuin Äänekoskellakin on monipuolisen jalostuksen kehittäminen uuden tuotantolaitoksen ympärille. Tässä vaiheessa tiedetään, että osa uuden tehtaan sellusta käytetään Kemissä kartongin valmistukseen. Kartongin tuotannon määrää on tarkoitus kasvattaa nykyisestä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa on selvitetty, että metsäteollisuuden ja puunkorjuun tuottama arvonlisä Suomen kansantaloudelle oli vuonna 2019 samalla tasolla kuin 20 vuotta aikaisemmin, kun inflaation vaikutus otetaan huomioon. Ei hyvältä näytä.

Arvonlisä saadaan, kun lopputuotteiden hinnasta vähennetään puun hinta ja muut kustannukset. Osa arvonlisästä on peräisin uusimmista sellutehtaista. Ilman niitä kehitys olisi ollut negatiivinen.

Keskittyminen sahatavaran ja selluloosan kaltaisiin alhaisen jalostusarvon tuotteisiin johtaa siihen, että markkinoiden heilahtelut tuntuvat yrityksissä ankarammin. Nousut ja laskut seuraavat toisiaan nopein syklein. Ei tarvitse kuin tutkailla massan ja sahatavaran hintavaihteluita parin viime vuoden aikana, kun tämä tulee havainnollisesti esiin. Sellun hintahuipulta tultiin Euroopassa alas yli 30 prosenttia, kunnes uusi tasapaino löytyi ja päästiin vihdoin nousuun.

Metsäteollisuuden tuoma arvonlisä pääsääntöisesti paranee uusien tehtaiden myötä, mutta jätti-investoinneilla pitäisi pystyä parempaan. Vuonna 2018 Aalto-yliopisto ja VTT käynnistivät innovaatiohankkeen, jossa tavoitteena on metsäteollisuuden jalostusarvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2050 mennessä. Tähtäys on kaukana, mutta nopealla aikataululla merkittävää muutosta ei saadakaan aikaan.

Kun katsotaan vain mekaanista metsäteollisuutta, voidaan nähdä, että Suomen puutuoteteollisuuden jalostusarvo on likimain puolittunut 11 viime vuoden aikana. Kemiallisessa metsä­teollisuudessa muutos on ollut samansuuntainen mutta vähän hitaampi.

Puun mekaanisen jalostuksen korkeaa astetta edustavat esimerkiksi hirsitalot ja huonekalut. Molempien osalta vienti on viime vuosina kehittynyt heikosti.

Monissa mekaanisen jalostuksen tuotteissa työvoimakustannus on ratkaiseva tekijä, ja siinä Suomi ei pärjää lähimmille kilpailijoilleen. Esimerkiksi höyläämöt ovat maastamme huvenneet, koska Virossa kaikki samat tuotteet pystytään teke­mään huomattavasti edulli­semmin.

Kemiallisessa jalostuksessa markkinoiden hiipuminen on ollut keskeinen syy jalostusasteesta saatavan hyödyn menettämiseen. Korkealaatuisille papereille ei ole kysyntää, ja sen myötä tuotantoa on ajettu alas.

Hienopaperitehtaan konvertointi kartongin valmistukseen pitää yllä puun kulutusta mutta tuottaa vähemmän hyötyjä kansantaloudelle. Ikävää mutta totta.

Metsä Fibren päätös rakentaa Kemiin uusi jättimäinen biotuotetehdas on hyvä uutinen metsänomistajille ja pohjoisen Suomen aluetaloudelle. Kuitupuun kysyntä kasvaa merkittävästi hyvin laajalla alueella.

Investointi Kemiin panee Metsäliiton puunhankinnan tiukoille. Toisaalta urakkaa avittaa kolme asiaa. Uusi tehdas käyttää sekä havu- että lehtikuitupuuta. Pohjois-Ruotsin metsät ovat hyvin ulottuvilla, ja läheisen sataman kautta puuta ja haketta voidaan kuljettaa myös Baltiasta.

Joka tapauksessa tehtaan käynnistyttyä puuta tarvitaan arviolta 4,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin nyt.

Kemiin tuotavan ruotsalaisen puun vuosittaiseksi määräksi on tässä vaiheessa arvioitu miljoona kuutiometriä. Pohjois-Ruotsissa lähin selluloosaa tuottava laitos on Billerudkorsnäsin iäkäs ja nykymittapuun mukaan pieni tehdas Karlsborgissa, jonne matkaa tulee Kemistä noin 80 kilometriä.

Ruotsin metsien kasvusta on teollisesti hyödynnetty vielä suurempi osuus kuin Suomessa, mutta maalaisjärjellä ajateltuna ilmastonmuutos nopeuttaa metsien kasvua myös naapurimaassa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2021.