Onko sika empaattinen? Villisiat käyttäytyivät kenttäkokeessa poikkeuksellisella tavalla: Saapuivat auttamaan loukutettuja lajitovereitaan
Puolen tunnin yrityksen jälkeen ne saivat loukussa olleet siat vapaiksi.
Villisiat tulivat auttamaan loukkuun jääneitä lajitovereitaan. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko SirkiäVillisiat eivät jätä toisiaan pulaan. Asia selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkkailtiin villisikalauman käytöstä, kun osa niistä jäi loukkuun.
Koe toteutettiin Voděradské Bučinyn luonnonsuojelualueella Tšekissä asettamalla puistoon loukku ja kamera. Vangiksi jäi lopulta kaksi villisikaa.
Sen sijaan että muut villisiat olisivat pysyneet loitolla, ne ottivatkin riskin ja tulivat auttamaan loukkuun jääneitä lajitovereitaan.
Kun kaksi villisikaa oli ollut loukussa reilut kaksi tuntia, lajitoverit saapuivat paikalle. Puolen tunnin yrityksen jälkeen ne saivat loukussa olleet siat vapaiksi.
Vapauttamiseen osallistuneen villisikaemakon havaittiin olevan tunnekuohun vallassa, joka tutkijoiden mukaan saattoi viitata myös empatian tunteisiin. Emakko sai niin sanotun piloerektion, eli sen karvat nousivat pystyyn.
Lauma onnistui vapauttamaan kaksikon työntämällä ja tuuppimalla puisia karahkoja, jotka pitivät häkin ovea paikallaan. Kuvia koejärjestelystä on nähtävillä täällä.
Vastaavaa käytöstä on koeolosuhteissa havaittu harvoilla eläinlajeilla. Esimerkiksi rotat ovat pyrkineet vapauttamaan kiipeliin jääneitä lajitovereitaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
