Eija Keckmanin puutarhassa on kymmenkunta erilaista tilaa eli huonetta ‒ tärkeintä on ollut kunnioittaa paikan historiaa ja maisemaa

Puutarhakierrokselle Loviisan Ahvenkoskelle saapuvat vierailijat astuvat bussista ja ihmettelevät puutarhamyymälän edustalla, että tästäkö he joutuivat maksamaan.

Reaktio on juuri sellainen kuin puutarhasuunnittelija Eija Keckman on halunnut. Hän haluaa tuottaa kävijöille yllätyksiä. Hänen rakentamansa elämyspuutarha ei näy etukäteen mistään eikä avaudu kävijälle kerralla.

Keckmanin perustama, puolentoista hehtaarin kokoinen englantilaistyyppinen puutarha vie matkalle erilaisiin tunnelmiin. Rakennetut alueet ja teemapuutarhat muodostavat upean kokonaisuuden jääkauden jälkeisten kiviröykkiöiden kanssa.

Eija Keckman löysi nykyisen kotinsa isänsä ystävän kautta. Puutarhasuunnittelija asui tuolloin Porvoossa ja teki MTV:lle Pioni-nimistä puutarhaohjelmaa. Strömforsin ruukinpatruunan rakennuttama 1880-luvun hirsitorppa, jota ympäröi puolen hehtaarin tontti, tuntui Eijasta heti ensisilmäyksellä kodilta.

”Kun monien vaiheiden jälkeen sain ostettua lisämaata tontin ympäriltä ja pääsin toteuttamaan unelmaani, tunsin, että sieluni on kotona”, Eija kertoo.

Torppa palveli aluksi hänen vapaa-ajan kotinaan. Sitten alkoi mylläys. Maanrakennustöitä tehtiin tarkan suunnitelman mukaan, metsurit kaatoivat puita. Eija toteutti visiotaan kokemuksensa ja ammattitaitonsa avulla.

Oli aika hyvästellä Pioni-ohjelma ja laajentaa oman yrityksen, Pihalla Oy:n, toimintaa. Eija’s garden puutarhamyymälöineen avautui kesällä 2008.

Etualan suurilehtinen mantsurian­jalopähkinä saa ruska-aikaan kuulaan keltaisen sävyn. Taustalla hehkuu oranssiin taittava sirotuomi­pihlaja. Eija Keckmanin sylissä puutarhasta nauttii Elsa-Loviisa. Kuva: Ritva Tuomi

Puutarhasuunnitelman innoittajana toimivat Keckmanin vuosien mittaan tekemät useat matkat Englantiin, jossa hän on innokkaasti tutustunut yleisölle avoimiin puutarhoihin. Eija Keckman on myös työskennellyt maineikkaan Snowshill Manorin puutarhassa ja osallistunut alan täydennyskoulutuksiin.

Eijan puutarhan suunnitelmaan sisällytettiin myös paikan omaa luonnonhistoriaa. Se näkyy erityisesti valtavana määränä kivilohkareita, joita olisi ollut mahdoton kuljettaa pois.

”Kivet olivat määräävänä tekijänä tilojen suunnittelussa. Yhtään kiveä ei viety pois eikä myöskään räjäytetty”, Eija kertoo.

Vaikka puutarhasta löytyy paljon luonnonmaastoa mustikan- ja puolukanvarpuineen, perustamisvaiheessa kasvualustaa jouduttiin kunnostamaan reilulla kädellä.

”Luonnontila ja rakennettu ympäristö muodostavat yhdessä mahtavan liiton myös pienemmässä puutarhassa. Tämä puutarha on pyritty rakentamaan niin, että ylläpitotöitä olisi mahdollisimman vähän.”

Perinneperennat, pensaat ja pienet puut yhdistyvät luontevasti cottage garden -tunnelmaksi, mutta peribrittiläistä mökkipuutarhatyyliä tärkeämpää on ollut kunnioittaa paikan historiaa ja rakentaa puutarha maisemaan sopivaksi.

Erilaisia tiloja eli ”huoneita” elämyspuutarhasta löytyy kymmenkunta. Eija kertoo muun muassa muureista, hiljaisuuden puutarhasta, japanilaisesta polusta, laidun­alueesta, pylväspuutarhasta sekä alppiruusujen valtaamasta tilasta torpan edustalla.

Polut ja pitkospuut vievät kävijän yhä uusiin huoneisiin ja tunnelmiin. Kuva: Ritva Tuomi

Muuripuutarhassa on 1850-luvun englantilaista tunnelmaa. Belgiasta tilatut, käsin lyödyt tiilet ovat kiinteiden rakenteiden perusta, joiden edustalla ryhmäruusujen, kuunliljojen, alppiruusujen ja keväisin tulppaanien on hyvä kasvaa ja kukkia.

Venus-patsas ja keskelle aluetta symmetrisesti istutetut varjoisan alueen kasvit, kuten pallotuijat ja ukonhatut, viimeistelevät näkymän.

Pylväspuutarhassa kevään pienet kukkijat herättävät mielenkiinnon uuteen kasvukauteen. Alueen sirotuomipihlajat, kartiomarjakuuset, mustaselja sekä mantsurianjalopähkinä keräävät huomiota, samoin erilaiset perennat.

”Hiljaisuuden puutarhassa tärkeintä on lintujen laulu. Siellä on selkeät rajaukset ja materiaalit, tuija-aidanne sekä neljän ruukun kokonaisuus värikäslehtisistä liljoista”, puutarhuri esittelee.

Japanilaisuus on suomalaisissa puutarhoissa edelleen hyvin suosittua. Jo liki parikymmentä vuotta sitten Eija toteutti japanilaista tyyliä sellaisilla kasveilla kuin hakuropaju, japaninkärhö, japaninvaahtera, lännenkimikki, peruukkipensas sekä katsura.

Kasvit ovat 90-prosenttisesti peräisin kotimaisista taimistoista.

”Vain ruusuja ja jotakin erikoisempaa olen tilannut ja tuonut ulkomailta.”

Pienen ja koristeellisen helmipihlajan marjat ovat valkoiset. Kuva: Ritva Tuomi

Eija Keckman on toiminut puutarhasuunnittelijana vuodesta 1998. Toimenkuva on vuosien varrella laajentunut kursseihin, luentoihin ja esiintymisiin. Hän on myös ympäristökouluttaja, joka puhuu puutarhan rauhoittavasta ja terapeuttisesta vaikutuksesta.

”Puutarhaterapiaa voidaan käyttää laajasti ihmisen hyvinvoinnin edistämiseen. Puutarhanhoito ylläpitää fyysistä kuntoa, ja luonto voimaannuttaa myös mieltä. Sitä kokemusta tarvitaan nykyisessä suoritus- ja tuloskeskeisessä elämässä.”

Kasvien merkityksestä, aistipuutarhan elementeistä, rakenteista ja niiden toteuttamisesta Eija teki muutama vuosi sitten myös kirjan nimeltä Hyvän mielen puutarha.

Eija’s garden on luotu näitä periaatteita silmällä pitäen. Erilaisten aistikokemusten kautta avautuu positiivista energiaa, jota vuodenaikojen vaihtelevat näkymät korostavat.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2022.