Kortejärvi: Sekametsän kasvattajalle on nyt tarjolla ilmaista apua luonnolta

Luonnonvarakeskus ennustaa kuluvalle kesälle hyvää koivun siemenvuotta ja keväille 2026 ja 2027 hyviä männyn siemenvuosia. Edellytykset luontaiselle uudistamiselle ovat siis tavallista paremmat, mikä kannattaa ottaa huomioon metsän uudistamisessa. Jalostushyöty jää saamatta, mutta määrä korvaa laatua ainakin osittain.

Kuluvan alkukesän uudistamistyöt ovat jo pitkällä, koska lumet sulivat etelässä poikkeuksellisen aikaisin. Täystiheiden kuusentaimikoiden istuttajille koivun runsas siemensato loppukesällä voi tarkoittaa työlästä varhaisperkausta muutaman vuoden kuluttua, mutta sekametsien kasvattajalle asiasta on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Jos hakkuuaukko jäi tänä keväänä istuttamatta, nyt kannattaa ainakin juurikäävän saastuttamilla kuvioilla harkita luontaista uudistamista koivulle. Luontainen uudistaminen sopii myös niille metsänomistajille, joita arveluttaa istutuskoivujen selviytyminen hirvituhoista.

Koivun siemen irtoaa heinäkuusta alkaen, ja variseminen on huipussaan yleensä elokuun alkupuolella. Koivun hyvän siemenvuoden suunnitelmallinen hyödyntäminen edellyttää maanmuokkauksen ajoittamista heinäkuulle.

Jos hakkuutähteet ovat talven jäljiltä vielä korjaamatta, kannattaa pitää kiirettä. Metsä-äkeet tekevät kevään ja alkukesän työnsä kesäkuun loppuun mennessä, joten heinäkuussa kalustoa pitäisi olla saatavilla, mikäli kuljettajat eivät ole lomanvietossa.

Metsä-­äkeen muokkaus­jälki on männyn ja koivun siemenien itämiselle ja kehit­tymiselle useimmiten kaivinkonelaikutusta parempi, vaikka toki on myös osaavia kaivinkonelaikuttajia. Koivun luontaisessa uudistamisessa kivennäismaata tulisi paljastaa mahdollisimman paljon, mutta kuitenkin kevyesti. Siemenet talvehtivat lumen alla kevättä odottaen.

Männyn luontaisen uudistamisen ja luontaisen mäntysekoituksen varmistamisen osalta kiire ei ole yhtä kova. Maanmuokkaus kannattaa jättää loppusyksyyn tai alkutalveen, jos haluaa vähentää koivun itämistä. Männyn siemen varisee lopputalven aikana, joten ensi kevään ruuhkaan ei muokkausta kannata lykätä.

Luontainen uudistaminen edellyttää laadukkaita siemenpuita. Jos niitä ei ole hakkuussa jätetty, epäonnistuminen on todennäköistä. Vallitseva tuulensuunta Suomessa on lounaasta ja lännestä, joten jos kuvion länsilaidalla on varttunutta koivu- tai mäntyvaltaista metsää, siementä yleensä riittää, vaikkei siemenpuita olisi erikseen jätetty.

Mikäli metsäänsä haluaa jatkossakin rauduskoivusekoitusta, säästöpuiksi kannattaa valita rauduskoivuja ja tehdä tekopökkelöt mieluummin hieskoivuista.

Se, että metsänomistaja päättää hyödyntää luontaisen uudistumisen mahdollisuutta, ei estä häntä tavoittelemasta samalla jalostushyötyä. Männyn käsin kylväminen on keväällä nopeaa, ja siementuottajilta saattaa löytyä pieniä määriä jalostettua rauduskoivun siementä. Suuria määriä ei tarvitakaan, 80 grammaa hehtaarille voi riittää. Koivun käsinkylvöön löytyvät ohjeet siementuottajien sivuilta.

Sekametsän kasvattajalle hyvät siemenvuodet ovat myönteinen asia. Kun luontaista siementä on luvassa runsaasti, ei putoa kovin korkealta, vaikka jättää kuusentaimien istutusmäärän reippaasti normaalia pienemmäksi. Täystiheän sekametsän perustamiseen riittää 800–1 000 kuusentainta hehtaarille.

Itse suosin kuusten istuttamista kuviolle tasaisen harvaan asentoon. Kalliot ja kuivat rinteet saavat jäädä kokonaan ilman kuusia. Laikutuksen yhteydessä kannattaa pyytää, että laikun päähän tehdään mätäs, jos kivennäismaata tulee runsaammin kauhan eteen. Näistä sitten parhaat mättäät voi istuttaa kuusella.

Vaikka nykyään suositaan lähes pelkästään mätästystä, metsä-äkeen muokkausjälki sopii myös kuusen istutukseen. Kannattaa muistaa, että valtaosa nuorista ja varttuneistakin viljelykuusikoistamme on istutettu metsä-äkeen muokkausjälkeen.

Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsänomistaja Petri Kortejärvi (s. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla.