Terveyskeskuslääkäri harrastaa intohimoisesti metsänhoitoa – ja toivoo, että moni muukin harrastaisi: "Jo ihan terveyssyistä"

Rautjärveläinen lääkäri ja harrastajametsuri Vesa Örmark, 65, aikoi ensin kieltäytyä haastattelusta mutta pyörsi sitten päätöksensä – hyvällä perusteella.

"Tulin ajatelleeksi, että haastattelu voisi olla kansanterveystyötä. Meitä lääkäreitähän on kehotettu antamaan liikuntareseptejä, joten voisin tässä antaa sellaisen Niilo Tarvajärveä mukaillen: Ylös, ulos ja metsätöihin!"

"Paras keino ikääntymisen vaikutuksia vastaan on liikunta. Itsehoitona se hidastaa kaikenlaista rappeutumista. Ja metsänhoitohan on mitä parhainta liikuntaa."

Yllättävän moni tuntuu harrastavan nykyisin metsätöitä. Miesten lisäksi niistä ovat innostuneet myös naiset.

Raivaussahan varteen ja moottorisahan kahvaan tarttuvat niin nuoret kuin vanhat. Metsätöissä vietetään vapaa-aikaa ja sille aiotaan omistautua eläkkeellä.

Vanhustenhuoltoon erikoistuneena lääkärinä Örmark ei ole voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen, että parhaassa kunnossa hänen vastaanotoillaan ovat metsässä ahkeroivat tai muuten liikuntaa harrastavat.

"Minulla on potilaana monia yli 80-vuotiaita miehiä, jotka tekevät koko ajan ruumiillista työtä. Ne, jotka eivät jää sohvalle makaamaan, pysyvät nuorina. Vanhuus tulee silloin, kun lihaskunto romahtaa."

Örmark elää niin kuin opettaa. Hän viettää metsätöissä kaiken vapaa-aikansa, "kun lämpötila on -5:n ja +15 asteen välillä".

"Olen juuri jäänyt eläkkeelle mutta työskentelen edelleen lääkärinä kaksi päivää viikossa. Metsässä vietän muutaman päivän viikossa."

Metsässä Örmarkia miellyttää oma rauha, se, että asioista ei tarvitse neuvotella kenenkään kanssa. Hän nauttii myös fyysisestä rääkistä, kohtuuden rajoissa.

"Pidän siitä, että työn rytmin voi määritellä sellaiseksi kuin haluaa eikä työ maistu puulta. Voi edetä kuin hidas diesel."

Örmark pysähtyy mielellään myös katselemaan metsää.

"Sen estetiikka viehättää niin luonnonmukaisena kuin raivattuna. Omien käsien jälkeä on mukava tarkastella, kun lääkärin työ on enimmäkseen ajattelua."

Jos Örmark löytää metsästä vesakon keskeltä siirtolohkareita, hänen taiteellinen puolensa herää.

"Raivaan pusikon niin, että näkymästä tulee taidemaalauksen kaltainen. Ei kaiken tarvitse olla aina tuotannollista."

Örmarkia viehättää myös se, että taimikosta pystyy kasvattamaan monimuotoisen sekametsän.

"Säästän mielelläni raidat. Keväisin ne ovat täynnä pörriäisiä. Parhaimmillaan raita kuulostaa kuin koneelta, jonka surina täyttää lähialueen."

Harrastajametsuri tarkkailee mielellään myös eläimiä ja niiden jälkiä.

"Aamulla on kiva katsoa, kun omien saappaanjälkien viereen polulle on ilmestynyt hirven ja karhun jäljet."

Metsä vei Vesa Örmarkin sydämen jo lapsuudessa.

"Olen haistellut sahatavaran tuoksua pienestä pitäen. Isäni oli Enso Gutzeitin sahanhoitaja. Kymmenvuotiaana touhusin jo kirveen, vesurin ja pokasahan kanssa ja istutin ensimmäiset paljasjuuritaimet."

"1970-luvun alkupuolella ensimmäinen kesätyöni oli raivata vesurilla taimikoita."

Örmark asuu vaimoineen korpimetsätilaa Rautjärven Simpeleellä. Tilan hankkivat hänen vanhempansa vuonna 1960.

"Päärakennus on satavuotias hirsitalo. Pihapiiri on Helsingin Seurasaaren ulkomuseon kaltainen hirsirakennusten ryhmittymä", Örmark luonnehtii.

Niin rakennusten remontteihin kuin uusien tekemiseen on käytetty omien metsien puita.

"Sahautan puutavaraa aina, kun vastaan tulee hyvää tyvimäntyä. Myös leppää ja haapaa olen sahauttanut. Ne varastoidaan katettuun taapeliin, mistä on hyvä sitten tarpeen tullen ottaa."

"Laudoista voi höyläyttää paneeleja sisustukseen tai tehdä muuta standardista poikkeavaa."

Hissunkissun Örmark on laajentanut tiluksiaan. Kuinka paljon metsää on kertynyt?

"Jos kysyisit samaa savolaiselta karjanomistajalta, hän vastaisi, että navetassa käy yksi hännänhuiske. Minäkin sanon, että niin paljon, että tuulella latvoissa humisee."

Jotain määristä kertoo, että Örmark myy puuta vuosittain hankintahakkuilla 30–90 kiintokuutiota. Lisäksi tulevat oman talouden polttopuut.

"Kaikki mahdolliset metsävehkeet on tullut hankittua, mitä Valmetiin voi laittaa."

Hetkessä harrastajametsuri muuntautuu taas kansanterveystyötä tekeväksi lääkäriksi:

"Kaikki turvavarusteet pitää metsätöissä olla", hän muistuttaa.

"Ja kännykässä kunnon akku, ettei virta lopu pakkasessa. Saa sitten hälytettyä apua, sillä tapaturma voi sattua kokeneellekin tekijälle".

Lue myös

"Suurin osa kansasta ei tiedä metsänhoidosta mitään"