Uudella kansallisella metsästrategialla hyvinvointia Suomeen

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on valmisteltu vuoteen 2035 asti ulottuvaa uutta kansallista metsästrategiaa. Strategian valmistelu aloitettiin viime vuoden puolella kovin erilaisessa tilanteessa, kuin missä nyt olemme.

Uuden metsästrategian tulee tunnistaa muuttunut nykytila ja samaan aikaan pystyä katsomaan pitkälle.

Tuoreimmassa strategialuonnoksessa ympäristön muutosta ei ole vielä tunnistettu parhaalla mahdollisella tavalla eikä siinä oteta metsien taloudellista ulottuvuutta tarpeeksi hyvin huomioon.

Metsästrategian pitäisi antaa eväitä moneen: proaktiiviseen osallistumiseen EU:n metsien käyttöä koskevien aloitteiden valmisteluun, kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseen alan toimijoille, ympäristötehokkuuden ja vastuullisuuden lisäämiseen ja niin edelleen. Lista on pitkä, eivätkä asiat ole helppoja.

Metsäala on vahvasti sitoutunut uuden kansallisen metsästrategian laatimiseen.

Alan ytimenä on kiertotalous, joka ottaa huomioon jo nyt koko ketjun uusiutuvasta raaka-aineesta ja resurssitehokkaasta tuotantoprosessista aina tuotteiden käyttöön, kierrätykseen ja energiahyödyntämiseen saakka.

Metsäalan erilaiset toimijat teollisuudesta ja palveluyrityksistä aina työntekijöihin ja metsänomistajiin haluavat jatkaa tutkimustiedon ja kokemuksen perusteella kehittyvää ja yhä vastuullisempaa toimintaa.

Metsiä kohtaan on paljon toiveita, ja metsästrategian lähtökohtana onkin näiden toiveiden yhteensovittaminen. Metsäala korostaa strategian merkitystä elinkeinostrategiana, joka edistää metsätalouden kannattavuutta, puuta jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä ja siten metsäalan kykyä tarjota houkuttelevia työpaikkoja.

Samalla haluamme huomioida metsäluonnon monimuotoisuuden sekä ilmastokysymykset ja esittää niihin kustannustehokkaita sekä vaikuttavia toimenpiteitä. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys kytkeytyvät metsästrategiassa toisiinsa.

Selkeä strategia yhdistettynä johdonmukaiseen poliittiseen toimintaan kannustaa alan toimijoita investointeihin. Investoinnit puolestaan parantavat alan toiminnan ympäristötehokkuutta ja vastuullisuutta.

Jos investoinnit vähenevät, oli kyse sitten metsätalouden investoinneista, työntekijöiden osaamisen kehittämisestä tai esimerkiksi jalostavan teollisuuden tuotannollisista investoinneista, metsäala näivettyy. Menestyvästä toimialasta kannattaa pitää tiukasti kiinni.

Strategialuonnos on nyt lausuntokierroksella, ja sen jälkeen strategia on tarkoitus viimeistellä lausuntopalautteen perusteella.

Tiukka aikataulu ei saa kuitenkaan johtaa hätiköityyn lopputulemaan.

Tavoitteet muodostavat nykyisessä luonnoksessa tasapainoisen kokonaisuuden mutta toimenpiteet valitettavasti eivät. Suomen taloudellinen itsenäisyys tulee varmistaa vahvasti muuttuneessa geo- ja talouspoliittisessa ympäristössä.

Metsiin perustuvat elinkeinot muodostavat poikkeuksellisen suuren osuuden hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjasta. Metsäteollisuuden ja metsätalouden vuosittainen kokonaisverokertymä on yli 3,5 miljardia euroa.

Metsäala antaa työtä suoraan tai välillisesti yli 70 000 suomalaiselle. Yli 600 000 metsänomistajaa saa metsästä tuloja, ja jokamiehenoikeudet takaavat, että jokaikinen meistä saa nauttia maamme metsistä.

Pidetään yhdessä huolta, että näin on jatkossakin.

Simo Jaakkola

varatoimitusjohtaja

Koneyrittäjät ry

Anniina Kostilainen

yhteiskuntasuhdepäällikkö

Sahateollisuus ry

Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Karoliina Niemi

metsäjohtaja

Metsäteollisuus ry

Ilari Pirttilä

toimitusjohtaja

Metsämiesten Säätiö sr

Jari Sirviö

sopimusasiantuntija

Teollisuusliitto ry