Riistakamerat tuottaneet valtavan kuvasaaliin Ruotsissa – villisikojen kanta-arvio tarkentuu

Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto on nyt kehittänyt tieteellisesti toimivan menetelmän villisikakannan koon arvioimiseksi Ruotsissa.

Menetelmä koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä mallista, jotka Linköpingin yliopisto ja Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto ovat kehittäneet. Raportissa todetaan, että mallit tarjoavat yhdessä aiempaa kattavamman kuvan maan villisikakannasta sekä kansallisella että paikallisella tasolla.

Toinen malli arvioi populaation kokoa alueellisesti ja kansallisesti yhdistämällä useita tietolähteitä, kuten metsästystilastoja, ilmoitettuja liikenneonnettomuuksia ja villisikahavaintoja. Toinen malli käyttää riistakameroita villisikatiheyksien laskemiseen paikallisemmalla tasolla.

Eri tietolähteet ja mallit voivat tarjota erityyppistä tietoa. Menetelmien integrointi tarjoaa suuria mahdollisuuksia entistä luotettavampien ja hyödyllisempien tietojen tuottamiseen.

Metsästäjät ovat pitkään avustaneet viranomaisia ​​ja tutkimusta, mutta nyt metsästäjillä on keskeinen rooli näiden uusien menetelmien kehittämisessä. Kamerainventointimenetelmillä katsotaan olevan suuri potentiaali tulevaisuudessa.

”Noin sata metsästäjää on antanut käyttöön yli 260 000 kuvaa 172 kamerapaikasta”, kertoo Filip Ånöstam Ruotsin metsästäjäliiton tiedotteessa.

Kuvien joukossa on 142 000 kuvaa villisioista. Viimeisimmän arvion mukaan Ruotsissa oli noin 318 000 villisikaa. Analyysit osoittavat myös, että Ruotsin villisikakanta kasvoi noin vuosiin 2019–2020 asti, jolloin laajempi metsästys hidasti kasvua tilapäisesti. Tämän jälkeen villisikojen metsästys on vähentynyt ja kanta on jälleen kasvanut.

Kuvat lähetetään Ruotsin metsästäjäliiton Viltbild-järjestelmän kautta, jota kehitetään ja testataan jatkuvasti.

”Kamerainventointimenetelmien etuna on, että ne toimivat kaikille lajeille vaatimatta metsästäjiltä lisää työtä”, Ånöstam sanoo.

Hyvät arviointimenetelmät ovat välttämätön edellytys sille, että riistanhoidossa voidaan tehdä harkittuja päätöksiä ja varmistaa kestävän metsästyksen toteutuminen.