
Ensi vuonna on luvassa Metsänhoitoyhdistysten yhdistymisiä. Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uusimaan mhy:t yhdistyvät 1.1.2026 uudeksi mhy Etelä-Suomeksi. Toukokuussa toimintansa aloittaa mhy Länsi-Suomi, johon sulautuvat nykyiset Karhun, Pirkanmaan, Pohjois-Pirkan, Roineen ja Satakunnan mhy:t.
Metsänhoitoyhdistysten fuusioituminen ei pääty tähän, arvioi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen johtaja Eero Poikonen MT Livessä.
”Vieläkö tässä työuran aikana ehtii näkemään tilanteen, että meillä olisi 5–6 metsänhoitoyhdistystä. Lännessä, etelässä, idässä ja pohjoisessa, olisiko siihen keskelle vielä yksi”, Poikonen pohti.
Hänen mukaansa suuresta metsänhoitoyhdistyksestä on metsänomistajalle hyötyä. Suuressa mhy:ssä on enemmän työntekijöitä ja siten myös laajempaa osaamista.
”Kaikki lähtee metsänomistajasta ja metsänomistajan tarpeesta. Palveluita tarvitaan nykypäivänä hyvin paljon ja hyvin erilaisia. Pienillä yhdistyksillä ei voi olettaa, että toimihenkilö hanskaa kaikki mahdolliset jutut”, Poikonen sanoi.
Isot mhy:t kiinnostavat Poikosen mukaan myös työntekijöitä, sillä niissä on enemmän uramahdollisuuksia.
”Vieläkö tässä työuran aikana ehtii näkemään tilanteen, että meillä olisi 5–6 metsänhoitoyhdistystä.”
Mhy:n avulla metsänomistaja saa puulleen paremman hinnan, Poikonen sanoi. Puukauppa on hiljentynyt, mutta kauppaa käydään edelleen. Vaikka hinnat ovat viime viikkoina sukeltaneet, hintataso on edelleen korkealla.
Metsänomistaja voi kilpailuttaa puunsa toki itsekin, Poikonen myönsi. Otanta vain jää helposti pieneksi.
Jos metsänomistaja pyytää tarjouksen ja saa kahdelta ostajalta saman tarjouksen ja kolmannelta hieman korkeamman, on korkeimpaan tarjoukseen helppo tarttua.
”Mutta kilpailuttaessa löydämme paljon enemmän ostajaehdokkaita”, Poikonen totesi mhy:n toiminnasta.
”Varsinkin vaiheessa, jossa puun hinta paljon vaihtelee, se on erityisen tärkeää.”

Mhy:tä voi siis pyytää kilpailuttamaan puukaupat puolestaan. Mitä metsänomistajan sitten kannattaa tehdä itse?
”Kannattavimmat ja palkitsevimmat hommat on raivaussahan ulkoiluttaminen, näkee työn jäljen saman tien. Jonkin verran metsänomistajat hoitavat istutuksia itse, mutta kohtuu pienen osuuden enää”, Poikonen sanoi.
Hän korosti oikea-aikaisen metsänhoidon merkitystä, vaikka puun hinta onkin laskenut. Harventamista ei kannata jättää väliin.
”Ei tässä romahdusta kuitupuolessakaan ole tapahtunut. Sellun markkinakin vielä jossain kohtaa toipuu”, hän arvioi.
”Hinta vaihtelee, mutta jos jätetään harvennukset tekemättä ja puusto kärsii, niin se on kallein ja huonoin vaihtoehto.”
Eero Poikosta haastatteli MT Metsän tiiminvetäjä Mia Jouslehto. Haastattelun voi katsoa osoitteesta mt.fi/mtlive.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
