
Metsätraktori etenee pitkin ajouraa harvennusleimikossa Multian Mannisperällä. Perässään kone vetää vaunua, joka on laitojaan myöten täynnä rakeistettua tuhkaa. Koneen liikkuessa vaunuun kiinnitetty keskipakolevitin lennättää tuhkan tasaisesti ympäröivään metsään.
Reilun 15 hehtaarin räme ojitettiin 1980-luvulla. Ennen ojitusta puusto kitui liiallisen veden vuoksi, ja nyt, kun vesitalous on kunnossa, kasvua jarruttaa ravinteiden puute ja niiden epätasapaino.
”Puusto näyttää läpimitaltaan 50–60-vuotiaalta mutta on todennäköisesti 80-vuotiasta”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäasiantuntija Antti Kortteinen.
Lannoituksen jälkeen metsänomistajan sopii odottaa vähintään 80–100 motin kasvunlisäystä hehtaaria kohden kiertoaikana. ”Hyvällä kohteella vuotuinen kasvu voi kaksin- tai kolminkertaistua.”

Työssään Kortteinen vastaa paitsi hakkuiden ja metsänhoitotöiden myös lannoitushankkeiden suunnittelusta. Mannisperän hanke käynnistyi, kun Kortteinen alkutalvesta tutki työpöytänsä ääressä metsätilan papereita ja hänen huomionsa kiinnittyi edellistalvena harvennettuun rämeeseen. Metsänomistaja oli ennalta tuttu, joten Kortteinen tarttui puhelimeen. Virisi seuraavanlainen keskustelu:
”Terve. Teillä olisi täällä mahdollinen tuhkalannoituskohde.”
”Joo. Hoidatko kaikkineen?”
”Joo.”
Ensi töikseen urakoitsija kävi polantamassa tuhkanlevitykseen tarvittavat ajourat. Se on tarpeen, sillä umpihangessa etenevän, 10 000 kilon painoista tuhkavaunua perässään vetävän metsätraktorin polttoaineenkulutus olisi kohtuuton.
”Edullisinta on toteuttaa tuhkalannoitus heti hakkuun jälkeen. Silloin jäädytetyt urat tulevat ilman edestä”, Kortteinen vinkkaa.
Omiin metsiinsä Kortteinen on polantanut ajouria telamönkijällä. Kun olosuhteet ovat kunnossa, kolme edestakaista ajoa riittää antamaan tarpeeksi kantavuutta.
Turvemaille tuhka levitetään aina talvella, yleensä tammikuun ja maaliskuun välillä. Tällä pyritään välttämään se, että tuhka karkaisi sulamisvesien mukana ojiin ja että maastoon jäisi raiteita painavan koneen jäljiltä.

Turvemailla puuston kasvua rajoittaa yleensä fosforin ja kaliumin puute. Myös kalsiumia, booria, sinkkiä ja kuparia on niukasti. Ravinteiden puute näkyy puissa: rungot ovat monilatvaisia, neulaset hailakoita ja niitä on vähän. Turvemaa on usein myös hapanta, mikä entisestään vaikeuttaa puiden ravinteiden ottoa.
Tuhka vaikuttaa puuston kasvuun PK-lannoitetta hitaammin, mutta kun vaikutukset alkavat näkyä, ne kestävät pitkään. Ensin muutos näkyy neulasissa.
”Lannoituksen jälkeen neulasia on paljon ja ne ovat tummia.”
Pitkän vaikutusajan vuoksi tuhkalannoitus kannattaa teettää kasvatusikäiseen metsään joko ensiharvennuksen tai väljennyshakkuun jälkeen. Päätehakkuuikäistä metsää ei ole mielekästä lannoittaa.
”Se on karhunpalvelus uudistamiselle. Tuhkan jälkeen voi olla varma, että uudistusala kasvaa heinää.”
Puuston tilavuuskasvu alkaa voimistua parin vuoden kuluttua. Mitä enemmän turpeessa on typpeä, sitä suurempi on lisäkasvu. Nopeutunut kasvu palkitsee metsänomistajan kahdella tapaa: tukkipuun määrä lisääntyy ja hakkuu aikaistuu.
Kortteinen laskee esimerkin, jossa vertaa kahta väljennyshakkuukohdetta. Lannoittamattomalta leimikolta puuta kertyy 40 mottia, josta tukkia neljä mottia ja kuitua 36 mottia. Tämänhetkisillä kantohinnoilla tulo on 720 euroa.
Lannoitetulta leimikolta puuta kertyy enemmän, 50 mottia. Tästä tukkia on 7,5 mottia, parrua 12 mottia ja kuitua 30,5 mottia. Metsänomistajan tulo on 1 035 euroa.
”Ja siinä, missä lannoittamattomalla kohteella toinen harvennus tehdään yleensä 20 vuotta ensiharvennuksen jälkeen, lannoitetulla kohteella se voidaan tehdä jo 13 vuoden kuluttua.”
Toisinaan kuulee, että lannoituksella aikaansaatu puu on höttöpuuta, joka kelpaa korkeintaan sellukattilaan. Kortteista väite huvittaa.
”Höttöpuusta aina puhutaan, vaikka todellisuudessa varsinkaan rämeellä harvoin saavutetaan optimaalista kasvua. Mielestäni Yaran mies sanoi hyvin, että sinä päivänä, kun höttöpuuta ruvetaan tarvitsemaan, he kyllä keksivät tuotteen sen kasvatusta varten.”
Lue myös: Typpituhka käy myös kivennäismaille

Metsään ei kannata kylvää mitä tahansa tuhkaa. ”Voimalaitostuhka on ongelmajätettä, jonka levittäminen metsään on ympäristörikos”, Kortteinen muistuttaa.
Kaupalliselta tuottajalta hankittu tuhka on aina valvottua ja standardit täyttävää. Toimintaa valvoo Evira. Tuhkalannoitteen sisältämien ravinteiden vähimmäispitoisuudet ja haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet on puolestaan määritelty lannoiteasetuksessa.
Puhtaan puun poltosta syntynyttä tuhkaa voi metsään levittää turvallisin mielin.
Tuhkalannoitetta valmistetaan sekä rakeistettuna että rakeistamattomana. Helikopterilevitys tehdään aina rakeistetulla tuhkalla, ja myös maalevityksessä sitä käytetään usein, koska levitystulos on tasaisempi. Ulkomuodoltaan rakeistettu tuhka muistuttaa mursketta, jossa isoimmat paakut ovat nyrkin kokoisia lohkareita ja pienin ”nolla-aine” hienoa pölyä.
Nykyisen tutkimustiedon valossa tuhkalannoituksesta ei ole haittaa vesistöille. Veteen joutunut tuhka nostaa vesistön pH:ta, eli vaikutus on sama kuin vesistöjen kalkituksessa. Maaperässä pH-arvon nousu sitoo raskasmetallit vaikealiukoiseen muotoon, jolloin ne eivät huuhtoudu haitallisessa määrin.
Vesistöt ja ojat otetaan joka tapauksessa huomioon tuhkalannoituksen yhteydessä. FSC-sertifikaatti edellyttää jättämään vesistöjen rannoille 50 metriä leveän suojavyöhykkeen, PEFC-sertifikaatissa suojakaista on 5–10 metriä.
”Maalevityksessä kuljettaja pystyy säätämään levittimien asetuksia ja tarvittaessa esimerkiksi sulkemaan ojan puoleisen suuttimen”, Kortteinen kertoo.
Mannisperän 15,4 hehtaarin tuhkalannoitushanke maksoi polantaminen mukaan lukien 369 euroa hehtaarilta plus arvonlisäveron. Helikopterilevityksen kustannukset ovat yleensä hieman korkeammat, noin 400–600 euroa hehtaarilta.
Kustannuksiin on mahdollista saada 30 prosenttia Kemera-tukea, mutta Kortteisen mukaan päätöstä voi toisinaan joutua odottamaan jopa puoli vuotta.
”Ongelmallisinta on se, ettei hanketta saa aloittaa ennen kuin päätös on tullut. Joten jos tuen haluaa, kannattaa olla etupainotteisesti liikkeellä.”
Tuki maksetaan sen jälkeen, kun Metsäkeskus on käsitellyt hankkeen toteutusilmoituksen. Yleensä siinä kestää joitakin kuukausia, joten metsänomistajan pitää ensin varautua maksamaan kustannukset omasta pussistaan.
Antti Kortteisen toimialueella Multialla tuhkalannoituksia tehdään vuosittain noin 50–100 hehtaarilla.
”Yleensä hyvän puukauppavuoden jälkeen hoitotöitä tehdään aktiivisesti. Jos on huono puukauppavuosi, hoitomäärätkin niiaavat.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2020.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
