Uudet biotuotteet voisivat jopa kaksinkertaistaa metsäteollisuuden tuotannon arvon

EU:n 750 miljardin euron elpymisvälineellä on määrä tukea koronakriisin runtelemia jäsenmaiden talouksia. Suomen osuuden paketista arvioidaan olevan 2,7 miljardia euroa.

Elpymisvälineen sääntöjen mukaan avustusrahaa voi saada uudistus- ja investointihankkeisiin.

Pellervon taloustutkimus PTT on selvittänyt elpymisvälineen käytön mahdollisuuksia raportissaan "Aluetalouden ja vihreän siirtymän elpymisinstrumentit".

"Vihreä elvytys ei ole ihmelääke, mutta onnistuessaan sillä voidaan edistää sekä ilmastollisia että taloudellisia tavoitteita", PTT:n tutkijat toteavat.

Erityishuomiota raportissa kiinnitetään muun muassa puurakentamiseen ja biotalouteen.

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa, jossa linjataan elpymisvälineen varojen käyttöä, vihreän siirtymän tavoitteena on vähentää rakennusten päästöjä lisäämällä puurakentamista merkittävästi.

Suomessa rakentaminen on pysynyt toistaiseksi kohtuullisen vireänä, ja asuntojen kysynnän kasvun myötä myös näkymät ovat kohtuullisen hyvät.

Siksi vihreän elvytyksen toimien tulisi rakentamisessa tähdätä PTT:n mukaan ennen muuta hiilijalanjäljen supistamiseen, eikä niinkään rakentamisen määrän kasvuun.

Hiilijalanjälki pienenee, kun esimerkiksi terästä ja betonia korvataan puulla.

Ilmastotavoitteiden seurauksena myös muiden rakennusmateriaalien hiilijalanjälki ajan myötä pienenee, mutta tällä hetkellä puu on ilmastovaikutuksiltaan muita rakennusmateriaaleja parempi.

Puurakentamisen talousvaikutukset syntyvät muutoksista rakennustavaroiden ja -palveluiden kulutuksessa sekä niiden kerrannaisvaikutuksista.

Viennin lisäämiselle avautuisi uusia mahdollisuuksia, jos puurakentamisen kasvun vaatima elementtituotanto sijoittuisi Suomeen.

Uusien biotalouden tuotteiden tulisi olla sellaisia, joille on maailmalla kysyntää, PTT:n raportissa todetaan.

Metsäteollisuuden tuotannon arvo voi jopa kaksinkertaistua, jos biotuotteiden markkinat kehittyvät ja teollisuudessa panostetaan korkean lisäarvon biotuotteisiin, joita voisivat olla esimerkiksi puupohjaiset tekstiilit, komposiitit ja kemikaalit. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä suurempia julkisia ja yksityisiä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia.

Suomen kansantalouden näkökulmasta uusien biotalouden tuotteiden merkitys on sitä suurempi, mitä heikompi on nykyisten metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä lähivuosikymmeninä.

Biotalous yhdistää metsäteollisuuden yhä läheisemmin kemianteollisuuteen.

Euroopan kemianteollisuudessa biopohjaisten kemikaalien valmistusmäärä kaksinkertaistui vuosien 2001 ja 2018 välillä, mutta osuus koko tuotannosta on edelleen vain muutama prosentti.

Kehitystä ovat hidastaneet fossiilipohjaisten ja biopohjaisten tuotantoketjujen eriävät rakenteet, jotka vaativat yhteensovittamista, raportti kertoo.

Biopohjaisten raaka-aineiden kysynnän lisääntyminen esimerkiksi kemian-, lääke-, ja rakennusteollisuudessa edellyttää PTT:n mukaan logistiikan ja varastoinnin kapasiteetin lisäystä, sillä tuotteiden valmistaminen biopohjaisista raaka-aineista vaatii suurempia raaka-ainemääriä kuin vastaavien tuotteiden valmistaminen fossiilisista raaka-aineista.