Jalavanhankapistiäinen on uusi ja haitallinen vieraslaji Suomessa. Sen toukat syövät jalavien lehtiä, mikä altistaa puun tuholaisille ja hidastaa kasvua.
Oulun yliopiston professori Marko Mutanen löysi jalavanhankapistiäisen kesäkuun alussa Espoosta. Hän osasi odottaa pistiäisen leviämistä Suomeen, sillä sitä on löytynyt jo pari vuotta sitten Virosta.
Jalavanhankapistiäisen toukat syövät helposti erottuvia ja tunnistettavia siksak-kuvioita jalavien lehtiin. Riekaleiksi syödyt lehdet altistavat puun tuholaisille, mikä hidastaa kasvua ja lopulta puut voivat tuhoutua.
”Jalavahankapistiäinen kiteyttää ikävällä tavalla nykyään jo melko tavallisen tarinan, jossa uudelle tulokkaalle uusilla levinneisyysalueilla ei ole luontaista vastustajaa. Silloin laji runsastuu niin nopeasti, että se aiheuttaa tuhoa”, kertoo Mutanen.
”Ongelman keskeisin tekijä on, että ihmiset tahallisesti tai tahattomasti levittävät lajeja alueille, joissa niitä ei luontaisesti esiinny.”
”Jalavahankapistiäisen osalta todennäköistä on, että pistiäinen on omin siivin lentänyt Suomenlahden yli. Mahdollista on myös se, että se on matkustanut meren yli ihmisten mukana”, Mutanen pohtii.
Mutasen mukaan ilmastonmuutoksen myötä erilaiset tulokkaat voivat sopeutua Suomen olosuhteisiin.
Pistiäinen lisääntyy suvuttomasti ja muodostaa useita sukupolvia vuodessa, ja siksi runsastuu nopeasti, mikä tekee sen torjunnasta vaikeaa. Euroopassa jalavanhankapistiäinen on tuhonnut kokonaisia jalavametsiä.
Laji on todennäköisesti edesauttamassa jalavansurman leviämistä. Jalavansurma on sienitauti, joka on tappanut Euroopassa jalavia laajasti. Sienitauti iskee helpommin puihin, joita muut hyönteiset ovat heikentäneet.
Suomessa jalavat ovat lähinnä istutettuja puisto- ja puutarhapuita. Etelä- ja Keski-Suomessa on myös luonnonvaraisia vuori- ja kynäjalavametsiä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
