• Vihuliaisesta ryteiköstä löytyy sieni, jonka satokausi on vasta nyt parhaimmillaan

    Metsästä löytyy yhä sieniä, jotka eivät kavahda pientä pakkastakaan.
    Tilaajalle
    Talvijuurekas on lahottajasieni, kuten monet myöhäissyksyn sienet.
    Talvijuurekas on lahottajasieni, kuten monet myöhäissyksyn sienet. Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Luonto
    20.12.202513:00
    Aura Pilkama

    Metsät ovat jo hiljentyneet sienestäjistä, mutta innokkaimmille riittää leutona talvena satoa vielä talvellakin.

    Esimerkiksi loppusyksynä runsaana kasvava suppilovahvero ei säikähdä pientä pakkasta.

    Vähemmän tunnettu on sen sijaan lehtipuiden rungoilla kasvava lahottajasieni, jonka satokausi voi jatkua maaliskuulle saakka.Talvijuurekas kasvaa nimensä mukaisesti talvella, ja sen itiöemiä voi löytää myöhään syksyllä, heti ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.

    ”Kaikkein mieluiten se kasvaa marraskuusta tammikuulle, jos vain suojasäitä riittää. Se kestää pakkasta, vaikka ei uutta satoa silloin tuotakaan”, sanoo sienitutkija ja useita sienikirjoja kirjoittanut Lasse Kosonen.

    Sienen tunnistaa Kososen mukaan sen kiiltävän limaisesta lakista, jalka on musta ja samettinen.

    ”Se on vähän niin kuin säilötyn persikanpuolikkaan näköinen päältäpäin. Ja tietysti sen tunnistaa siitä, ettei muita samassa paikassa kasvavia sieniä enää ole”, Kosonen sanoo.

    ”Tyypillinen kasvupaikka on vihuliainen risukko ja ryteikkö.”

    Varsinkin japanilaisessa ruokapöydässä talvijuurekas, japanilaisittain enokitake, on suosittu sieni.

    ”Niitä myydään meilläkin herkkukaupoissa joskus. Ne ovat tosin vähän erinäköisiä siellä, koska ne ovat viljeltyjä ja kasvatetaan pimeässä, jolloin ne eivät saa kehitettyä väriä ollenkaan.”

    Suppilovahvero on yleinen loppusyksyn sieni, joka kestää pientä pakkastakin.
    Suppilovahvero on yleinen loppusyksyn sieni, joka kestää pientä pakkastakin. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Kun talvi painuu pysyvämmin pakkasasteille, sieneen ei enää pääse. Kevään varhaisimmat sienet odottavat kuitenkin jo kulman takana.

    Korvasientä ja huhtasientä löytyy yleensä huhtikuusta alkaen, mutta ensimmäisiä ne eivät Kososen mukaan ole.

    ”Koivunkantosieni aloittaa jo aika varhain huhtikuussa, ja kasvaa sitä syksylläkin. Kyllä sitä jotkut syövät, ja se on käytettäessä hyvä soppasieni.”

    Lisää aiheesta
    • Yksi metsähehtaari tuottaa vuodessa keskimäärin 50 kiloa syötäviä sieniä ja 250 grammaa hirvenlihaa.

      Erä | Kumpaa ravintoa yksi metsähehtaari tuottaa enemmän, hirvenlihaa vai sieniä?

    Artikkelin aiheet
    sienestys
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle