”Elämän rytmiä pitää rauhoittaa ja nauttia omista harrastuksista ja ympyröistä”, Paajanen sanoo tulevaisuuden suunnitelmistaan. Kuva: Saara LaviJuha Paajanen on nähnyt Metsä Groupissa pahempiakin aikoja – ”Kestämme päällä olevan myllerryksen”
Metsäliiton luottamustoimet jättänyt Juha Paajanen on nähnyt läheltä Metsä Groupin nousun kannattavuuskriisistä vahvaksi metsäyhtiöksi. Nykyisiin haasteisiin konserni on varautunut hänen mukaansa hyvin.TilaajalleMetsä Group poikkeaa muista suurista metsäyhtiöistä siinä, että konsernin omistavat sen emo-osuuskunta Metsäliittoon kuuluvat noin 90 000 metsänomistajaa.
Jos laajasta joukosta pitäisi seuloa yksi ihminen edustamaan omistajakuntaa, Juha Paajanen saattaisi olla hyvä ehdokas.
Punkaharjulainen maanviljelijä, metsänomistaja ja matkailuyrittäjä ehti toimia yli 20 vuotta Metsäliiton hallintoneuvostossa, josta yhdeksän viime vuotta sen puheenjohtajana.
Hallintoneuvoston tehtävä on varmistaa, että omistajan ääni kuuluu yhtiön ylimmässä johdossa. Se valitsee hallituksen ja toimii linkkinä edustajiston ja hallituksen välillä.
Paajanen luopui luottamustoimistaan huhtikuun lopussa. Hänen kaudellaan Metsä Group on tehnyt huiman muutoksen velkaisesta kriisiyhtiöstä vahvaksi metsäteollisuuskonserniksi.
”2009 tehtiin vielä voimakkaasti tappiollinen vuosi. Omavaraisuusaste oli noin 24 prosenttia ja velkaantuneisuusaste 160 prosenttia. Tase oli heikko siinä vaiheessa”, Paajanen muistelee.
Vuodesta 2010 alkaen yhtiö on kehittynyt nousujohteisesti.
”Selvä käännekohta oli päätös tehdä Äänekoskelle biotuotetehdas. Siihen aikaan metsänomistajien etujärjestössäkin oltiin huolissaan, onko Suomessa riittävästi pieniläpimittaisen puun jalostuskapasiteettia.”
Toinen merkittävä hanke valmistui vajaa kolme vuotta sitten, kun Kemin uusi biotuotetehdas valmistui.
Juha Paajanen
Maa- ja metsätalousyrittäjä Punkaharjulta. Yritykseen kuuluu myös lomamökkien vuokrausta Puruveden rannalla. Sukupolvenvaihdos on käynnissä.
63-vuotias. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta.
Toiminut Metsäliiton edustajistossa 2004–2005 ja hallintoneuvostossa vuodesta 2005. Hallintoneuvoston varapuheenjohtajana vuosina 2010–2017 ja puheenjohtajana vuodesta 2017 kevääseen 2026.
Sai metsäneuvoksen arvonimen 2024.
Harrastaa liikuntaa, kuten hiihtoa, kuntosalia sekä metsänhoitoa raivaussahalla.
Aivan viime aikoina sellun ja kartongin tuottamiseen painottuva strategia on alkanut tökkiä. Metsä Groupin neljä viimeistä vuosineljännestä ovat olleet tappiollisia.
Ensin maailmaa ja markkinoita ravistelivat sota Ukrainassa ja Trumpin tullit. Nyt soditaan Iranissa eikä kukaan tiedä, miten tai milloin konflikti päättyy.
Kun kriisit seuraavat toisiaan, ihmisten rakentamis- ja kulutuspäätökset lykkääntyvät, mikä vähentää sellun, kartongin ja rakentamistuotteiden kulutusta.
”Omistajien etu on, että koko konsernin tuloksen syklisyyttä pyritään tasaamaan.”
Etelä-Amerikan halpa eukalyptussellu ja Kiinan kasvava omavaraisuus ovat myös vähentäneet pohjoisen havusellun tarvetta, kenties pysyvästi.
Onko Metsäliitto jälleen siinä tilanteessa, että entisellä menolla ei pärjätä?
Paajasen mukaan tilanne eroaa 20 vuoden takaisesta, koska toisin kuin silloin, nyt puskureita on.
”Metsäliiton tase on vahva, kestämme päällä olevan myllerryksen”, Paajanen uskoo.
”Meillä on tehokkaat laitokset, jotka kestävät kansainvälisen vertailun.”
Silti tulokseen on kiinnitettävä huomiota. Paajasen johtaman hallintoneuvoston tärkein tuotos on omistajastrategia, jonka pitäisi heijastua toimivan johdon tuleviin valintoihin. Uusi strategia esiteltiin viime marraskuussa.
”Omistajien pitkän aikavälin etu on, että koko konsernin tuloksen syklisyyttä pyritään tasaamaan.”
Se tarkoittaa, että Metsä Group hakee nykyistä enemmän suhdannevaihteluista riippumattomampaa liiketoimintaa. Sellaista on esimerkiksi pehmo- ja ruuanlaittopapereiden sekä puutuotteiden tuotanto.
Juha Paajanen istuttaa kuusentaimia poikansa metsään. ”Nuoriso on sanonut, että voin hoidella metsiä ihan niin paljon kuin huvittaa, sitä ei rajoiteta.” Kuva: Saara LaviPaajasen ura Metsäliiton luottamustoimissa alkoi tyypilliseen tapaan: tuttu pyysi mukaan.
”Meillä päin oli henkilö, joka oli jäämässä pois. Hän kysyi kiinnostustani lähteä ehdokkaaksi. Siitä se läksi liikkeelle. En silloin osannut kuvitella, mihin se johtaisi.”
Hallintoneuvoston puheenjohtajana saa tavata metsänomistajia ympäri Suomen.
”Kiersin tänä keväänä kaikki piiritoimikunnat läpi. Alueelliset erot näkyvät. Esimerkiksi keväällä myrskytuhojen korjuu oli akuutti aihe Länsi-Suomessa.”
Paajasen mukaan Metsäliiton edustajina toimivat metsänomistajat keskustelevat nykyisin laaja-alaisemmin kuin 20 vuotta sitten.
”Silloin pyörittiin kannon juurella. Nyt aiheina voi olla esimerkiksi henkilöstön hyvinvointi, vastuullisuus, miten myö toimitaan luontoarvoasioissa, millaiset yhteiskunnalliset paineet metsäluontoon kohdistuu.”
”Arvomaailmaan kuuluu, että metsät luovutetaan paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle.”
Tärkeä kestoaihe on toki omistajien palkitseminen. Metsäliitto maksaa korkoa osuuspääomalle sekä puukauppoihin perustuvaa voitonjakoa.
Voitonjako ei voi kuitenkaan tapahtua liiketoiminnan kustannuksella. Tehtaisiin on investoitava, jotta ne pysyvät tuottavina.
”Kokonaisuus on pidettävä kunnossa. Tuotteille on löydettävä oikeat markkinat ja oikea hinta. Omistajastrategiassa on määritetty, millaista tuottoa tavoitellaan.”
Järvenrannan tuntumaan sijoittuva alue jon jätetty hakkuiden ulkopuolelle Metsä Group Plus -metsänhoitomallin mukaan. Kuva: Saara LaviOmaa suhdettaan metsänhoitoon Paajanen sanoo ylisukupolviseksi. Hänen kotitilansa pellot ja osa noin 250 hehtaarin metsistä ovat siirtyneet seuraavalle sukupolvelle. Lähivuosina on tarkoitus siirtää loput.
”Metsänhoidolla saa positiivisia tuloksia aikaan. Arvomaailmaan kuuluu, että metsät luovutetaan paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle.”
Julkisessa metsäkeskustelussa korostuu usein paine luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Virallisia suojelutilastoja katsellessa unohtuu, että moni metsänomistaja pitää osan metsistään hakkuiden ulkopuolella.
”Metsät eivät ole totaalikäytössä. Jos kasvu on 103 miljoonaa kuutiota ja hakataan 70–80 miljoonaa, metsä ei voi loppua”, Paajanen muistuttaa.
Lomamökkiyrittäjänä Paajanen tietää, että metsillä on taloudellista merkitystä muutenkin kuin metsätalouden kautta.
”Meilläkin on monia, monia hehtaareja harmaassa suojelussa, esimerkiksi niemekkeitä ja kallioisia alueita vuokramökkien lähellä. Ne eivät näy suojeluohjelmissa, mutta metsätaloussuunnitelmassa on merkintä, että ne suositellaan säilytettäväksi luonnontilaisina.”
Moni ulkomainen mökinvuokraaja arvostaa hiljaisuutta ja yksityisyyttä, Paajanen kertoo. Puruveden rannalta sitä löytyy. Kuva: Saara LaviMökkien läheisissä talousmetsissä ei tehdä rajuja hakkuita vaan tavoitteena on pitää ne avarana ja siistinä. Tärkeintä monille ulkomaisille vieraille on oma rauha.
”Varmistellaan, ettei siellä ole naapuria katselemassa. Heidän arkielämänsä on niin hektistä, että oman lomansa ajan he haluavat uida, saunoa ja olla ihan rauhassa luonnon keskellä.”
Vapaaehtoisen suojelun ohella Paajanen nostaa esille Metsä Groupin Plus-puukauppamallin. Sen idea on, että metsässä tehdään enemmän luontoarvoja tukevia toimia kuin mitä metsäsertifiointi edellyttää. Malli on ollut varsin suosittu, lähes kolmannes puukaupoista noudattaa sitä.
Paajasten metsässäkin sitä on hyödynnetty.
”Vanhempieni asuintalon yläpuolella oli päätehakkuuikäinen mäntymetsä. Kun poika ja miniä tekivät uudistushakkuun, he käyttivät Metsä Group Plus -mallia ja jättivät fiksusti talon eteen suojavyöhykkeen. Aukkoa ei huomaakaan olohuoneeen ikkunasta. Näin pystytään parantamaan luonnonarvoja ja huomioimaan maisemaa.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
