Emeritusprofessori tyrmää EU:n ennallistamislain: Leikkaisi pahimmillaan yli puoli miljardia euroa metsänomistajien kantorahatuloista vuosittain
Metsäinventoinnin emeritusprofessori Erkki Tompon mukaan komisson ennallistamislain esitys johtaisi Suomessa puuston kasvun huomattavaan alenemiseen.
Metsien nykytilasta tarvittaisiin emeritusprofessorin mielestä tarkempaa tutkimustietoa ennen mittavia päätöksiä. Kuva: Sanne KatainenEuroopan komission kaavailema ennallistamislaki voi leikata valtavan loven metsäomistajien kantorahatuloihin, varoittaa metsäinventoinnin emeritusprofessori Erkki Tomppo.
Komission kesäkuussa julkaiseman ennallistamislain esityksen tavoitteena on saada 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä.
Lakiesityksen toteuttaminen kirjaimellisesti aiheuttaisi metsänomistajille pahimmillaan runsaan puolen miljardin euron kantorahatulojen menetyksen vuosittain pitkällä aikavälillä ja puutavaran nykyhinnoilla laskettuna, Tomppo arvioi.
Lisäksi esitys johtaisi Suomessa puuston kasvun huomattavaan alenemiseen.
Ennallistamislaki vaikuttaisi toteutuessaan kaikkiin Suomen metsiin luonnon monimuotoisuutta kuvaavien indikaattorien kautta.
Indikaattorien, kuten eri-ikäisrakenteisten metsien osuuden ja maaperän hiilivaraston, tulee kehittyä myönteisesti, kunnes ne ovat tyydyttävällä tasolla.
Eri-ikäisrakenteinen eli jatkuva kasvatus alentaa tutkimusten mukaan suurimmalla osalla boreaalisen vyöhykkeen kasvupaikoista puuston kasvua ja metsien hiilinielua.
Jo 10 prosentin kasvun alenema leikkaisi Tompon laskelmien mukaan metsänomistajien vuotuisia kantorahatuloja noin 0,5 miljardilla eurolla. 20 prosentin kasvun notkahduksella menetykset olisivat jo noin 0,7 miljardia euroa vuodessa.
Tompon mukaan jatkuva kasvatus muuttaa talousmetsiä yksipuoliseksi, eikä sen metsien monimuotoisuutta parantavasta vaikutuksesta ole tutkimusnäyttöä.
Ennallistamislain ja laajamittaisten poimintahakkuiden vaikutusta kantorahatuloihin ja teollisuuteen ei ole Tompon mielestä tuotu riittävästi esiin.
”Arviot ennallistamislain suorista ja epäsuorista kustannuksista ovat puutteelliset, samoin vaikutus koko kansantalouteen. Kerrannaisvaikutukset metsäteollisuuden vientituloihin ja kansantalouteen ovat moninkertaiset, metsäteollisuuteen yksistään yli kymmenkertaiset.”
”Metsissä muutokset ovat hitaita. Aikataulutavoite on epärealistinen.” Erkki Tomppo
EU:n tavoitteita luonnon monimuotoisuuden parantamisesta ja luontokadon pysäyttämisestä emeritusprofessori pitää itsessään hyvinä mutta epäkäytännöllisinä.
”Nykytilasta tarvittaisiin tarkempaa tutkimustietoa ennen mittavia päätöksiä. Metsissä muutokset ovat hitaita. Aikataulutavoite on epärealistinen.”
Komission esityksessä on Tompon mukaan useita puutteita, vaikka siinä on jonkin verran parannusta edelliseen version verrattuna.
Erityisen ongelmallisina hän pitää epäselviä ja vaikeasti mitattavia määritelmiä ja indikaattoreita, kuten elinympäristöjen ”hyvää tilaa”.
”Määritelmä on teoreettinen ja käytännössä hyvin vaikea todentaa. Lisäksi monet muutokset esimerkiksi maaperän hiilivarannossa ovat hitaita.”
Tomppo moittii myös esityksen laajuutta. Osa esityksen tavoitteista koskee vain tiettyjä heikentyneitä elinympäristöjä, osa taasen laveasti tulkittuna kaikkia Suomen metsiä.
Yksi komission esittämistä ennallistamista kaipaavista elinympäristöistä on ”western taiga”, joka Tompon mukaan viittaa yleensä boreaalisiin metsiin. Ennallistamislaissa sillä käsitetään kuitenkin virheellisesti Natura 2000:n tulkinnan mukainen luonnontilainen boreaalinen metsä.
Ennallistamislain valmistelu tulisi aloittaa Tompon mielestä alusta asiantuntevan ja EU:n eri maiden metsiä edustavan työryhmän kanssa.
”Nopein tapa parantaa luonnontilaa EU:n alueella on pysäyttää metsän raivaaminen muuhun maankäyttöön ja käynnistää metsitystoimet varsinkin niissä maissa, joissa metsien osuus maa-alasta on pieni”, hän summaa.
Lue myös:
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
