Kuva: -
Venäjän ja Ukrainan välien kiristyminen voi vaikuttaa vientiteollisuuteen – metsäteollisuus ja -yhtiöt vielä varuillaan antamaan arvioita
Jos Venäjä laajentaisi puun vientirajoituksia, se hankaloittaisi koivua käyttävien sellutehtaiden ja tuontihaketta käyttävien lämpö- ja sähkölaitosten puunhankintaa.Tilaajalle
Venäjä rajoitti vuoden alusta pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientiä. Jos Venäjä laajentaisi puun vientirajoituksia, hankaloittaisi se koivua käyttävien sellutehtaiden ja tuontihaketta käyttävien lämpö- ja sähkölaitosten puunhankintaa. Kuva: Saara LaviVenäjän ja Ukrainan välisen tilanteen kiristyminen voi pahimmassa tapauksessa hankaloittaa puun tuontia Venäjältä Suomeen entisestään.
Venäjä lopetti marraskuun alussa puukuljetukset Saimaan kanavan kautta.
Lisäksi tuontia rajoitettiin maanteitse niin, että puuta saa viedä Venäjältä Suomeen vain kuuden rajanylityspaikan läpi aiemman kymmenen sijaan.
Vuoden alussa tuli voimaan myös pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientikielto. Perusteena rajoituksille on Venäjän halu nostaa puun jalostusastetta kotimaassa.
Valtaosa Suomeen tuodusta puusta tulee Venäjältä. Vuonna 2020 Suomeen tuotiin itänaapurista 9,6 miljoonaa kuutiota puuta.
Jos määrä pysyy samana, vähenee Suomeen Venäjältä tuotu puumäärä 15 prosenttia rajoitusten takia (mt.fi 22.10.). Yhteensä metsäteollisuus käytti vuonna 2020 raakapuuta 67 miljoonaa kuutiota.
Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, EU on uhannut vastata siihen uusilla talouspakotteilla, joihin Venäjä voi puolestaan reagoida vastapakotteilla.
Valtaosa Suomeen Venäjältä tuotavasta puusta on koivukuitupuuta ja haketta. Niiden vientiä Venäjä ei ole toistaiseksi rajoittanut.
Hakkeen tuonti Suomeen on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tuontimäärä kasvoi vuonna 2020 viidenneksen edellisvuodesta.
Jos Venäjä laajentaisi puun vientirajoituksia, se hankaloittaisi koivua käyttävien sellutehtaiden ja tuontihaketta käyttävien lämpö- ja sähkölaitosten puunhankintaa.
Metsäteollisuus ry ei halua vielä tässä vaiheessa kommentoida mahdollisia lisäpakotteita.
"Tällä hetkellä kun tilanne on kriittinen, emme halua eskaloida sitä spekuloimalla", kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.
Myös metsäyhtiöt ovat varovaisia, eivätkä ne halua arvioida etukäteen mahdollisia lisäpakotteita millään tavalla.
UPM kertoo seuraavansa tilannetta. Sekä UPM että Metsä Group korostavat, että erilaisiin liiketoiminnan riskeihin on valmistauduttu tekemällä varautumissuunnitelmia.
EU:n mahdolliset uudet talouspakotteet voivat hankaloittaa myös suomalaisten metsäyhtiöiden Venäjällä sijaitsevien tehtaiden tuotteiden vientiä.
Stora Ensolla on Venäjällä kaksi sahaa ja kolme aaltopahvia ja -pakkauksia valmistavaa tehdasta.
Laatokan Karjalassa sijaitsevan Impilahden sahan vuotuinen kapasiteetti on 160 000 kuutiota sahatavaraa ja Länsi-Venäjällä Novgorodissa sijaitsevan Neboltshin sahan 180 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa. Molemmissa tuotetaan lisäksi puujalosteita ja pellettejä.
Moskovan ympärille sijoittuvien Luhovitsyn ja Balabanovon sekä Nizhni Novgorodissa sijaitsevan Arzamasin tehtaiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 365 miljoonaa neliömetriä aaltopahvia vuodessa.
UPM:lla ja Metsä Groupilla on Venäjällä vain yhdet tuotantolaitokset.
UPM tuottaa Pietarin tuntumassa sijaitsevalla Chudovon-tehtaalla 155 000 kuutiota koivuvaneria vuodessa.
Metsä Groupin Svirin sahan sijaitsee Podporozhjessa Syväri-joen varrella Leningradin alueella. Saha tuottaa vuodessa 285 000 kuutiota kuusisahatavaraa, josta 95 prosenttia menee vientiin.
Lue myös:
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
